Kuvataiteilija Alfredo Jaar arvostaa Suomen kulttuuritarjontaa, mutta ihmettelee maahanmuuttopolitiikkaa

Alfredo Jaarin retrospektiivinen näyttely Kiasmassa on vyöry poliittista sanomaa ja arkkitehtonisesti hallittuja muotoja. Chileläissyntyinen, New Yorkissa työskentelevä, kuvataiteilija haluaa herättää ja ymmärtää taiteensa kautta.

kulttuuri
Taiteilija, arkkitehti ja elokuvantekijä Alfredo Jaar Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä 8. huhtikuuta 2014. Hänellä on edessään teksti: "You do not take a photograph. You make it."
Taiteilija, arkkitehti ja elokuvantekijä Alfredo Jaar Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä 8. huhtikuuta 2014.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Alfredo Jaar on käynyt Suomessa useasti ennenkin. Vuoden 1995 ARS -näyttelyssä hän tölväisi suomalaisia maan nihkeästä maahanmuuttopolitiikasta teoksellaan Miljoona Suomen passia. Turun kulttuurikaupunkivuonna Turun saaristossa nähtiin Jaarin ideoima ympäristötaideteos Rakas Markus.

Miljoona passia odottaa yhä tänä päivänä ottajaansa, moittii Jaar:

- Vuonna 1995 Suomessa oli viisi miljoonaa asukasta. Jos Suomella olisi ollut normaali maahanmuuttopolitiikka, kuten muulla Euroopassa, täällä olisi asunut miljoona maahanmuuttajaa. Nämä ovat puuttuvien maahanmuuttajien passit.

- Nyt olen seurannut, kuinka Suomen eduskuntavaaleissa on noussut esiin maahanmuutto- ja Eurooppa-kriittinen puolue. Teos pitää kutinsa edelleen, tuumaa Jaar.

Taiteilija Alfredo Jaarin teos Miljoona Suomen passia Nykytaiteen museo Kiasmassa.
Taiteilija Alfredo Jaarin teos Miljoona Suomen passia Nykytaiteen museo Kiasmassa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Diktaattorin ikeestä maailman huipulle

Alfredo Jaar sytyi Chilessä 1956, mutta vietti lapsuutensa Martiniquen saarella. Perhe palasi Chileen juuri ennen kuin Augusto Pinochet ja tämän sotilasjuntta kaappasivat vallan. Nuori Jaar opiskeli elokuvaohjausta ja arkkitehtuuria. New Yorkiin hän muutti 1980-luvulla.

Tänä päivänä Jaar on läpensä kansainvälinen taiteilija, jonka teokset liittyvät usein poliittisiin tai humanitaarisiin ongelmiin. Hän on tehnyt myös useita julkisia monumentteja.

Jaarin taidetta on nähty useissa maailman tärkeimmissä taidetapahtumissa, kuten Venetsian biennalessa ja Kasselin Documentassa. Nyt on vuorossa retrospektiivinen näyttely Suomessa, nykytaiteenmuseo Kiasmassa.

Näyttely on saanut nimen Tonight No Poetry Will Serve - Kun runous ei riitä.

Omaan retrospektiiviinsä hän suhtautuu hämmentyneesti.

- En minä ole vielä vanha! Tuntuu vanhalta, kun aletaan koota retrospektiivejä, naureskelee 58-vuotias Jaar.

Taiteilija Alfredo Jaarin teos Maantiede = Sota Nykytaiteen museo Kiasmassa.
Taiteilija Alfredo Jaarin teos Maantiede = Sota Nykytaiteen museo Kiasmassa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Media unohti Ruandan ja kertoi vitamiineista

Valokuva heijastuu veden pinnasta - vesi seisoo mustassa peltitynnyrissä - heijastuskuvassa nigerialaispoika pui nyrkkiä. Tämä on kuvateiteilija Alfredo Jaarin tapa kertoa siitä kuinka italialaiset dumppasivat myrkkyjätteitä nigerialaiseen Kokon kaupunkiin.

Kiasman viidennen kerroksen salissa kävijän vastaanottaa epätarkka kuva poispäin kääntyneestä tytöstä. Julmuuksia kokeneen ruandalaistytön kuva on Jaarin mukaan näyttelyn tärkeimpiä.

- On aina vaikea mennä sisään toisen ihmisen maailmaan, toisen ihmisen kokemuksiin. Miten kuvata sitä? Se, mitä me taiteilijat saamme tietää toisten ihmisten elämästä, on aina häivähdyksenomaista, epätarkkaa. Siksi työni kiteytyy hyvin tähän kuvaan, sanoo Alfredo Jaar.

Arvostan sitä, että Suomessa on kulttuuria kaikkialla.

Alfero Jaar

Usein Jaarin sormi osoittaa myös mediaa. Time-lehden kansien perusteella Afrikasta löytyy kolme asiaa: villieläimiä, nälkää ja sotaa.

Time-lehtiä ruotivan teoksen vastakkaiselle seinälle on ripustettu riviin toisen amerikkalaislehden Newsweekin kansikuvia. Niiden alla kulkee nauhana julmia faktoja Ruandan kansanmurhasta, jota lehti ei noteeraa. Kuolleiden luku ja inhimillinen kärsimys kasvavat, mutta Newsweek esittelee kannessaan vitamiineja ja muistelee menneitä suurmiehiä.

Viimein lehti kääntää katseensa Ruandaan. Otsikko on:Helvetti maan päällä. Tuossa vaiheessa kuolleita oli Ruandassa jomiljoona.

Pahvisista diakehyksistä muodostuu diavuori valopöydän päällä.
Alfredo Jaarin teos Nduwayezun hiljaisuus, joka koostuu miljoonasta diasta.Petri Virtanen / Kansallisgalleria

Guggenheimin museokonsepti ei miellytä Jaaria

Vaikka Alfredo Jaar on merkittävä kansainvälinen tekijä, hän pitää enemmän arvossaan taiteen kansallisia virtauksia ja paikallista luomisvoimaa. Guggenheim-museota hän ei mielellään näkisi Helsingissä.

- Arvostan sitä, että Suomessa on kulttuuria kaikkialla. Valtaapitävien pitäisi tukea elävää paikallista taide-elämää ulkomaisen instituution sijaan, pohtii Jaar.

Alfredo Jaarin näyttely on avoinna syyskuun alkupuolelle saakka. Kiasman kahden ylimmän kerroksen lisäksi näyttely levittäytyy eduskuntatalon puoleisen panoraamaikkunan ulkopuolelle, siellä lukee valtavin kirjaimin iskulause KULTTUURI = PÄÄOMA. Museon piha-alueelle pystytetään osia teoksesta Rakas Markus.