Kuntosali ja kävely pitävät 95-vuotiaan Vienon vetreänä

Teräsmummo Vieno Leinonen lämmittelee kuntosalin polkupyörällä lihaksiaan. Viikottainen kuntosalitreeni sujuu lähes satavuotiaalta helposti ja käsipainot nousevat ja laskevat vauhdilla. Leinonen on malliesimerkki siitä, miten tärkeää liikkuminen on.

Kotimaa
Vieno Leinonen nostelee käsipainoja kuntosalilla
Minna Aula / Yle

95-vuotias Vieno Leinonen ei korkeasta iästään huolimatta paljon muiden apua tarvitse; hyväkuntoinen nainen asuu yksin kotona ja hoitaa kaikki askareensa itse. Leinosen hyvän kunnon salaisuus löytyy paitsi positiivisesta elämänasenteesta, myös liikunnasta, joka on aina ollut luonnollinen osa hänen elämäänsä.

Leinonen itse on sitä mieltä, ettei hänellä ole antaa muille hyviä neuvoja elämään. Jotain vinkkiä hän suostuu nuoremmilleen silti antamaan.

Niin kauan ko konttaamalla vessaan pääsen, en lähe kyllä kotoa mihinkään.

Vieno Leinonen

– Luonnollista liikuntaa niin paljon ko voi - kävelemistä ja liikkumista. Jos haluaa mennä ohjattuun liikuntaan, niin siellä lisää sitten. Liikunta on kuitenkin se pääasia, että paikat pysyvät kunnossa. Jos istuu vain, niin kyllä ne jähmettyy aivan.

Kuntosalilta lihasvoimaa

Leinonen on pitänyt kehon lisäksi myös mielen virkeänä osallistumalla järjestötoimintaan, auttamalla huonompiosaisia ja huolehtimalla läheisistään.

Hän kävelee edelleen joka päivä vähintään kauppaan ja usein myös huonompikuntoista pikkusiskoaan auttamaan, ja pyöräilyn jäätyä pois päivärutiineista on tilalle tullut kuntosali.

– No sehän on kuntoliikuntaa. Kaikilla kuntovälineillä sen mukaan kun tuntuu, että jaksaa. Siellä on nappulat mistä painetaan voimaa koneissa ja sen mukaan saa tuntumaa erityisesti käsiin ja jalkoihin, Leinonen kuvailee harrastustaan.

Jotain Leinosen liikkumisen tehosta kertoo se, että hänen puristusvoimansa on tutkitusti keskimääräistä parempi – ja vieläpä itseään nuoremmassa ikäluokassa. Lisäksi yli 90-vuotiaalle jo tuolilta ylös nouseminen vaatii jalkalihaksilta paljon, mutta Leinoselta niin seisomaan ponnistaminen kuin käveleminenkin sujuvat näppärästi.

Liikunta on kuitenkin se pääasia, että paikat pysyvät kunnossa.

Elämänohjeina liikunta ja toisten auttaminen

Leinonen tunnustaa, että toisinaan aamuisin väsyttää eikä kävelylenkki innosta.

– Kyllähän niitä hetkiä tulee kun tuntuu, ettei tänään jaksaisi millään. Mutta sitten kun liikkuu niin se virkistää.

Leinosen elämänasenteena ja tavoitteena on aina ollut muiden auttaminen. Niin töissä kuin kotona.

Hän ehti viettää aviomiehensä kanssa yli 70 vuotta yhdessä. Aviopuoliso menehtyi kolmisen vuotta sitten ja suru painaa joskus kotiintullessa vieläkin.

– Hoidin miestäni kotona. Itku tulee joskus vieläkin kun tulen tyhjään kotiin. Olen aina pyrkinyt auttamaan muita ja ajattelemaan asioista niin, että muutkin saisivat hyvää.

"En lähe kotoa mihinkään"

Ikäisekseen teräksisessä kunnossa oleva Leinonen ei aio helpolla itsenäisestä elämästään luopua. Hänen suurimpana pelkona on, että sairaus vie petiin tai näkökyvyn, koska sellainen olisi aktiiviselle ja maailman menoa seuraavalle vanhukselle kauhistus.

Itku tulee joskus vieläkin kun tulen tyhjään kotiin.

Vieno Leinonen

– Minä oon aina sanonu, että niin kauan ko konttaamalla vessaan pääsen, en lähe kyllä kotoa mihinkään.

Yhden ohjeen varassa pohjoisen pikkukaupungin asukas on elänyt lukuisat vuotensa.

– Kun on elämän kanssa sovinnossa, niin tulee hyvin toimeen. Se on ollut minun ohjenuorana aina.