Suomalaisten pelialan yritysten kasvulle ei näy vieläkään rajoja

Suomalaiset ovat ottaneet haltuunsa etenkin mobiilipelimarkkinat. Asiantuntija uskoo, että peliala jatkaa kasvuaan, kunhan koulutuksen laadusta pidetään huolta.

Kotimaa
Mies pelaa Hay Day -mobiilipeliä.
Supercellin Hay Day vie maaseudun idylliin.Leila Oksa / Yle

Peliala on kasvanut viime vuosina rajusti. Vuodesta 2011 lähtien on perustettu 130 uutta pelifirmaa. Vasta pari vuotta toiminut Supercell saavutti vuonna 2013 yli 670 miljoonan euron liikevaihdon ja tuotti lähes 350 miljoonaa euroa voittoa ennen veroja.

- Vuosina 2004-2013 toimialan vuotuinen kasvu on ollut neljäkymmentä prosenttia. Se antaa historiallista perspektiiviä siihen, mihin viimeisen kymmenen vuoden aikana on kyetty, sanoo pelialaa edustavan Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen.

Supercell lanseerasi vuonna 2012 sosiaaliset yhteisöpelit Clash of Clansin ja Hay Dayn, joita pelataan ympäri maailmaa.

Hiltusen mukaan juuri mobiilipelit ovat suomalaisten vahvinta alaa.

- Se johtuu osittain meidän teollisuutemme ja toimialamme rakenteesta, mutta myös toimialan taustasta. Kyllä mobiili on vahva Suomessa ja suomalaiset ovat vahvoja mobiilissa. Voidaan sanoa, että mobiilipelaamisesta puhuttaessa olemme maailman kärkikastia.

"Kasvua voidaan ennustaa myös tulevina vuosina"

Uusien tulokkaiden lisäksi Suomessa toimii edelleen parikymmentä vuotta sitten perustettuja pelitaloja, kuten Housemarque ja Remedy Entertainment. Vanhojen ja uusien yhtiöiden menestys luo hyvät tulevaisuuden näkymät.

- Toimiala on terve ja meillä on isoja menestyviä kansainvälisiä yrityksiä. Lisäksi meillä on iso määrä start up -yrityksiä, joista monet ovat toisella kierroksella saaneet merkittäviä rahoituksia. Toimialaa on vaikea ennustaa, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että toimialan rakenne ja suorituskyky ovat niin hyvässä kunnossa, että kasvua voidaan ennustaa myös tulevina vuosina, Hiltunen sanoo.

Koulutuksen laatu syyniin

Pelialan koulutuksessa on noin kolmesataa aloituspaikkaa vuodessa, mutta osa niistä on niin uusia, että ne tuottavat valmistuneita työntekijöitä vasta parin vuoden kuluttua.

Hiltusen mielestä koulutuspaikkojen määrä on riittävä, mutta globaalin ja nopeasti muuttuvan alan koulutuksen laatua tulee tarkkailla herkeämättä.

- Jos kilpailukykyä halutaan pitää yllä, kannattaa keskittyä siihen, että koulutuksen rakenne vastaa toimialan tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on tässä merkittävässä asemassa.