Maanjäristykset saivat Hollannin rajoittamaan kaasuntuotantoaan

Euroopan suurimman kaasukentän hupeneminen on aiheuttanut järistyksiä Hollannin pohjoisosassa. Kenttä on tuottanut valtiolle satojen miljardien eurojen tulot.

Ulkomaat
Nainen telineillä tuetun talon edustalla.
Hollannin pohjoisosassa asuvan Mulderin pariskunnan talon julkisivu on jouduttu tukemaan telineillä, jotta se ei romahtaisi ohikulkijoiden niskaan. Vaurioiden syy on yllättävä: toistuvat maanjäristykset.Yle

Kaasuntuotanto Pohjois-Hollannin Groningenin maakunnassa on hiljaista työtä. Eri puolilla aluetta on 20 tuotantokenttää, joita hallitsevat mutkikkaat putkien ja kaasusäiliöiden rykelmät. Työntekijöitä kentillä ei näy. Arvokas kaasu pihisee putkiin omia aikojaan.

Maaseudun rauhan rikkovat ajoittaiset pienet maanjäristykset. Järistykset alkoivat 1980-luvulla ja ne johtuvat maaperän tiivistymisestä kaasun poistuessa maan alta.

– Nämä vahingot tulivat elokuun 2012 maanjäristyksessä, kertoo pienessä Stedumin kylässä asuva Helma Mulder.

Hänen talonsa julkisivuun tuli niin pahoja vaurioita, että se jouduttiin tukemaan telineillä. Kaasuyhtiö NAM:n edustaja on tulossa tarkastamaan vahinkoja.

– He tulevat tarkastamaan ja selvittämään, tarvitseeko heidän korvata vahinkoja vai ei, Mulder kertoo.

Isot aineelliset vahingot

Toistuvat maanjäristykset nostattivat viime vuonna protestiliikkeen Groningenissa. Vaikka henkilövahinkoja ei ole sattunut, järistykset ovat aiheuttaneet mittavia aineellisia vahinkoja. Lisäksi paikalliset paikalliset kokevat, että heidän talojensa arvo laskee.

– Osa asukkaista on hyvin vihaisia, osa epätoivoisia sanoo kansalaisjärjestö GBB:n sihteeri Daniëlla Blanken.

– Täällä on kasvava määrä ihmisiä, jotka ovat hyvin huolissaan eivätkä saa nukuttua. Täällä ei ole enää hauska asua, Blanken sanoo.

Tammikuussa hallitus ilmoitti, että kaasuntuotantoa alueella vähennetään maanjäristysten takia neljänneksellä seuraavan kolmen vuoden aikana. Hallitus lupasi myös korjauttaa maanjäristysten aiheuttamat vauriot.

– Tämä ei ole rahasta kiinni, sanoo kaasuyhtiö NAM:n tiedottaja Chiel Seinen. Yhtiö on Shellin ja Exxonin puoliksi omistama yhteisyritys.

– Vahingot on korjattava.

Maakaasun pumppausasema Hollannin pohjoisosassa.
Maakaasun pumppausasema Hollannin pohjoisosassa.Yle

Järistykset jatkuvat

Seinen myöntää, että kaasuntuotannon vähentäminen ei lopeta maanjäristyksiä. Vaikka tuotanto lopetettaisiin kokonaan, järistykset jatkuisivat tutkimusten mukaan vielä useita vuosia.

– Vaikka tuotantoa vähennetään, isompi maanjäristys voi silti sattua, Seinen sanoo.

Tutkijoiden mukaan seuraavien vuosien aikana alueella ei pitäisi sattua yli 4,1 Richterin maanjäristyksiä.

Helma Mulderia valtion toimet eivät vakuuta.

– Pelkäämme maanjäristyksiä mutta olemme kiintyneet tähän kaupunkiin, Mulder sanoo.

– Sitä paitsi vaikka muuttaisin, kuka ostaisi taloni? En voi lähteä täältä.

Groningenin kaasukenttä otettiin tuotantoon 1963, jonka jälkeen maan alta on pumpattu yli 2 000 miljardia kuutiometriä maakaasua. Esiintymä on Euroopan suurin. Se on tuottanut Hollannin valtion kassaan yli 200 miljardia euroa.