Lohikalojen uudet alamitat riipaisevat: "90 prosenttia saaliista pitää heittää pois"

Kalastajien mukaan lohikalojen uudet alamitat pienentävät oleellisesti kalasaalista. Pohjois-Savossa kalastusalueet ovat hakeneet poikkeuslupaa alamittojen muuttamiseksi.

kalat
Kaloja päälärissä.
Matti Myller / Yle

Lohikalojen uudet alamitat saavat osakseen ankaraa kritiikkiä maakunnan kalaosakaskunnilta. Järvilohen ja -taimenen alamitta on nyt 60 senttimetriä. Harjuksen alamitta nousi 35 senttimetriin, mutta sen merkitys Pohjois-Savossa on pienin.

Kalastajat kokevat vuodenvaihteessa voimaan tulleet alamitat kohtuuttomiksi, koska ne pienentävät olennaisesti esimerkiksi verkkopyynnillä saatavaa saalista. Käytännössä kalastajat joutuvat heittämään alamittaiset kalat välittömästi pois, elävänä tai kuolleena.

Maakunnan kalastusalueet ovatkin hakeneet poikkeuslupaa alamittojen muuttamiseksi.

Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jarmo Monosen mukaan verkkokalastuksessa alamittaista järvilohta ja -taimenta nousee jatkuvasti ja niitä joudutaan nyt syytämään takaisin järveen. Monosen mukaan esimerkiksi 55 millimetrisellä verkolla pyydettäessä nousee myös alamittaisia taimenia.

- Kalastuslaki velvoittaa heittämään alamittaiset kalat välittömästi pois. Se tarkoittaa, että noin 90 prosenttia siitä potentiaalisesta saalista pitää nyt heittää pois. Kyllä sen kalan poisheittäminen kalastajaa varmasti riipasee, Mononen manaa.

Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jarmo Monosen mukaan asetusmuutoksessa on hyvää se, että sen myötä lisääntymisjokiin saataisiin lisääntyviä luonnonkaloja. Etelä-Kallavedelle istutetuilla taimenilla ei kuitenkaan ole luontaisia lisääntymispaikkoja lähettyvillä. Kallavedelle istutetaan vuosittain 5 500–6 000 kappaletta järvitaimenia, jotka ovat tarkoitettu kalastettaviksi.

Kalastajan hallusta löytyvästä alamittaisesta tai rauhoitetusta kalasta voi saada sakkoa. Kalastuslain mukaisesta kalustusrikkomuksesta seuraa päiväsakkoa.