Kielellisiä loivennuksia tulossa lisää – näin muuttuu ylioppilaskokeiden arviointi

"Alkaa tekemään" -ilmaisun lisäksi useiden muidenkin ilmaisujen oikeinkirjoitussäännöt ovat höltyneet alkuvuodesta. Äidinkielenopettaja Sari Hyytiäinen arvioi, että loivennuksia tulee jatkossakin. Ylioppilastutkintolautakunta odottaa näkevänsä kokelaiden papereissa vähemmän punakynää.

Kotimaa
Suomen kielen kielioppikirjoja.
Lore Korpelainen / YLE

Vuoden alussa paljon huomiota saaneella "alkaa tekemään" -ilmaisulla on useita samantyyppisiä kohtalotovereita, jotka ovat joutuneet koville kirja- ja puhekielen ristipaineessa.

Suomen kielen lautakunta päätti alkuvuodesta sallia uusia kirjoitusmuotoja myös sellaisille ilmaisuille kuin päinvastoin, pikkuhiljaa ja itsestään selvä. Kaksi ensin mainittua saa nyt kirjoittaa erikseenkin, ja viimeksi mainittu on hyvää suomea myös yhteen kirjoitettuna.

Äidinkielenopettaja Sari Hyytiäinen Kouvolan lyseon lukiosta arvioi, että loivennuksia tulee jatkossa lisää.

– Ilmaisut muuttuvat koko ajan. Tämä "alkaa tekemään" nyt vain on herättänyt vahvoja tunteita. Sehän on Agricolan käyttämä muoto, että oikeastaan sen salliminen on vain paluuta vanhaan, Hyytiäinen muistuttaa.

Pilkkuvirheetkin pahempia

Ylioppilastutkintolautakunta pitää oikeinkirjoitussääntöjen viimeaikaisia muutoksia pintatason asioina. Kokeiden arvioinnissa ei tuijoteta yksittäisiä kielioppivirheitä.

– Taulukossa on yksi rivi, jossa kuvataan, millaista on minkäkintasoisen suorituksen kieli. Siellä ei yksilöidä tarkemmin, mitä nämä seurattavat kielen piirteet ovat. Tietysti odotamme, etteivät opettajat enää merkitse sallittuja muotoja virheellisiksi, toteaa ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka.

Arviointi löystyy saman verran kuin meidän kielikorvammekin on löystymässä.

Minna-Riitta Luukka

Suorituksen arvioinnissa painottuvat sisällöllinen onnistuminen, tekstin rakenne, asian jäsentäminen ja pohjatekstin hyväksikäyttö.

– Kokonaisuus ratkaisee. Puhtaat lipsahdukset ja oikeinkirjoitusvirheet ovat vähemmän vakavia kuin virke- ja lauserakenteiden epäonnistuminen. Pilkkuvirheetkin ovat pahempia kuin pikkusanojen yhteen ja erilleen kirjoittaminen, Luukka arvioi.

"Alkaa tekemään" -tyyppinen ilmaisu esiintyy ylioppilaskokelaan tekstissä yleensä korkeintaan kerran, joten sillä ei ole arvostelun kannalta mitään merkitystä.

– Yksittäiset normien väljennykset eivät vaikuta arviointiin ja arvosanaan yhtään millään tavalla. Jos kielessä on pulmia, niin yleensä niitä on monenlaisia ja eritasoisia. Arviointi löystyy saman verran kuin meidän kielikorvammekin on löystymässä.

Sähköistä mediaa kouluihin lisää

Kirjakieli joutuu kamppailemaan jatkuvasti puhekielen kanssa. Sähköisessä mediassa ja somessa käytetään paljon lyhenteitä ja teksti tiivistyy. Ihmiset ilmaisevat siellä itseään puhekielellä, vaikka teknisesti kyseessä on kirjoitettu kieli.

– Kielenkäyttäjän pitää osata valita oikea tyyli oikeaan tilanteeseen. Se vaatii etenkin nuorilta monenlaisten tilanteiden hallintaa ja voi olla vaikeaa, äidinkielen opettaja Sari Hyytiäinen toteaa.

Hyytiäinen toivoo, että sähköistä mediaa hyödynnettäisiin kouluissa nykyistä enemmän.

– On hienoa, että kieltä osataan käyttää sosiaalisessa yhteydessä. Siihenhän se on tarkoitettu. Sähköistä mediaa pitäisi valjastaa enemmän koulukäyttöön ja kaunokirjallisuuden lukemiseen. Voitaisiin yhdistää näitä kahta maailmaa.