Synnytyspelon vuoksi tehtävät keisarileikkaukset yleistyneet

Lähes tuhat suomalaislasta syntyy vuosittain keisarileikkauksella, koska äiti ei uskalla synnyttää.

terveys
Vauvan käsi näkyy sairaalasängyn välistä.
Yle

Yhä useampi odottava nainen pelkää synnytystä niin paljon, että hakee apua ongelmaansa. Esimerkiksi Etelä-Savossa odottavien äitien käynnit synnytyspelkopoliklinikalla ovat liki tuplaantuneet muutamassa vuodessa.

Kun vielä vuonna 2010 lähetteen synnytyspelkopoliklinikalle sai 34 naista, oli vastaava luku viime vuonna 66.

Synnytystä on voitu pelätä aiemminkin, mutta siitä ei ole uskallettu puhua. Silloin on vain menty hysteerisinä synnytyssaliin.

Kati Myllymäki

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Kati Myllymäki arvioi, ettei synnytystä pidetä enää niin luonnollisena asiana kuin ennen. Toinen syy kasvaneisiin kävijämääriin voi Myllymäen mukaan olla se, että naiset uskaltavat ilmaista synnytyspelkonsa aiempaa paremmin.

– Synnytystä on voitu pelätä aiemminkin, mutta siitä ei ole uskallettu puhua. Silloin on vain menty hysteerisinä synnytyssaliin, Myllymäki toteaa.

Hän uskoo, että myös lääkärien ja hoitajien tietoisuus synnytyspelosta on lisääntynyt, mikä voi osaltaan selittää lisääntyneitä poliklinikkakäyntejä.

Suuria sairaalakohtaisia eroja

Tutkimusten mukaan noin joka kymmenes suomalainen odottava äiti kärsii vaikeasta synnytyspelosta, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Rouhe HYKS:in Jorvin sairaalasta. Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa synnytyspelosta.

Rouheen mukaan lievää synnytyspelkoa esiintyy vieläkin useammin.

– Sekä äitien käynnit synnytyspelkopoliklinikoilla että suunnitellut sektiot ovat yleistyneet, Rouhe sanoo.

Rouheen mukaan sektio eli keisarileikkaus tulee Suomessa kyseeseen silloin, kun äidin synnytyspelkoa ei saada hoidosta huolimatta lievitettyä niin paljon, että tämä uskaltaisi synnyttää alateitse.

– Siinä, kuinka "helposti" sektiota aletaan harkita, on suuria lääkäri- ja sairaalakohtaisia eroja, Rouhe tietää.

Maailmalla sektiot ovat jo tapa

Suomessa syntyy vuodessa noin 60 000 lasta, joista 1,5 prosenttia syntyy Rouheen mukaan keisarileikkauksella äidin synnytyspelon vuoksi. Kymmenen vuotta sitten keisarileikkaus tehtiin pelon vuoksi noin prosentille synnyttäjistä.

Esimerkiksi Brasiliassa jopa yli puolet lapsista syntyy sektiolla.

Hanna Rouhe

Siinä missä keisarileikkausta harkitaan Suomessa varsin tarkoin, on leikkauksista tullut muualla päin maailmaa enemmän sääntö kuin poikkeus. Rouheen mukaan monissa maissa kyse on synnytyspelon lisäksi myös erilaisista hoitokäytännöistä ja asenteista.

– Esimerkiksi Brasiliassa jopa yli puolet lapsista syntyy sektiolla. Myös monissa länsimaissa on nykyään paljon sitä, että äidin synnytyspelkoa ei yritetäkään hoitaa, vaan hyväksytään, että jos äiti ei halua synnyttää, lapsi leikataan, Rouhe sanoo.

Äiti ja lapsi hyötyvät alatiesynnytyksestä

Rouheen mukaan maailmalla on jo pitkään kannettu huolta naisten halusta valita ennemmin riskialtis leikkaus kuin luonnollinen alatiesynnytys.

– Esimerkiksi tulehdusriskit, tukoskomplikaatiot ja vuoto-ongelmat ovat sektiossa suurempia kuin alatiesynnytyksessä. Myös lapsen valmistautuminen syntymän jälkeiseen elämään tapahtuu paremmin alatiesynnytyksessä.

Rouhe viittaa lisäksi uusiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan suunnitelulla sektiolla syntyneillä lapsilla on enemmän allergioita ja diabetesta kuin alateitse syntyneillä.

– Tämä saattaa johtua siitä, että sektiolla syntynyt lapsi ei joudu missään vaiheessa tekemisiin synnytyskanavan bakteerien kanssa, mikä vaikuttaa ilmeisesti immuniteetin kehittymiseen, Rouhe sanoo.

Syntyipä lapsi kummalla tapaa tahansa, tärkeintä on Rouheen mukaan kuunnella ja tukea odottajaa.

– Selvää on, että synnytyspelkoa kannattaa ja voi hoitaa. Moni sellainenkin vaikeasta pelosta kärsivät odottaja, jonka pelkoa hoidetaan hyvin raskausaikana, haluaa lopulta synnyttää alakautta, Rouhe toteaa.