Kevät toi taas känniset kaistoille

Jos kevät ennen toi muurarin, on tulijaksi nykyään vakiintunut rattijuoppo. Jo maaliskuussa rattien määrä kasvoi viidenneksen. Kuumimmat kuukaudet ovat silti vasta edessä, jos tilastot toistavat itseään. Mikä siinä on, kun ei mene jakeluun? ihmettelee poliisitarkastaja.

liikenne
Autonratti.
Tiina Karjalainen / Yle

Viime vuonna eniten rattijuopumuksia tuli poliisin tietoon tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa. Kesäkuu oli myös törkeiden rattien kulta-aikaa. Törkeät rattijuopumukset keskittyvätkin touko–elokuun välille selkeimmin, kun taas niin sanotuissa tavallisissa tapauksissa myös synkkä loppusyksy alkaa olla sesonkia.

Tänä vuonna törkeät ja tavalliset yhteenlaskettuna rattijuopumuksissa on kirjattu miinusta koko maassa tammi- ja helmikuussa. Maaliskuu muutti tilanteen: kasvua 8 prosenttia, tavallisissa rattijuopumuksissa peräti 19 prosenttia.

– Tämä on se trendi: maalis-huhtikuussa luvut rupeavat nousemaan ja kesäkuu on aina synkintä aikaa, tiivistää poliisitarkastaja Pasi Kemppainen poliisihallituksesta.

Toki valvontakin on juhannus- ja mökkiliikenteessä ja kesäkuulle sattuu myös laaja, yhteinen valvontaviikko. Se paljastaa ongelmaa, muttei poista sitä. Kesällä myös rattijuoppo-onnettomuudet ovat Kemppaisen mukaan tuhoisimpia:

Tämä on se trendi: maalis-huhtikuussa luvut rupeavat nousemaan

Poliisitarkastaja Pasi Kemppainen poliisihallituksesta

– Vapaa-aikaa on ja siihen kuuluu monella alkoholi ja autoilu. Nopeudet ovat kovempia, vyöt jäävät kiinnittämättä...

Kemppaisen mielestä kalenterikehitys sotii logiikkaa vastaan:

– Tuntuu, että talvipakkasilla helpommin lähtisi lähikapakasta autolla ja kelien parantuessa kesällä jalkaisinkin pääsisi...

Valvonta toimii, teknologiasta toivotaan apua

Pasi Kemppainen muistuttaa kuitenkin karuista lukemista: liikenteessä joka 800. on rattijuoppo ja joka 170. ajaa maistissa. Kiinni jää noin 20 000 kuskia vuodessa, vaikka luku on laskenut useiden vuosien ajan. Kemppainen uskoo valvonnan vaikuttavan, mutta toivoo ilmiönkin olevan laskussa. Kaikkiin mikään valistus ei kuitenkaan tunnu purevan:

– Puolet tapauksista on törkeitä. Siinä ei auta poliisin eikä hengen lähdön pelko, koska nämä ovat jo alkoholin suurkuluttajia, joista kolmanneksella on jo selkeä riippuvuus.

Kemppainen toivottaisikin tervetulleeksi alkolukkojen yleistymisen. Trafin tutkimuksessa neljän vuoden aikana alkolukko esti 12 000 rattijuopumusajoa – sen verran siis kertyi ei-puhtaita puhalluksia.

– Eli vaikka tietää, että autossa on laite, joka estää humalassa ajamisen, kuski menee ja vääntää virta-avainta, ihmettelee Kemppainen.

On tämä marginaaliryhmä, joka ei välitä mistään

Poliisitarkastaja Pasi Kemppainen poliisihallituksesta

– On tämä marginaaliryhmä, joka ei välitä mistään.

Valvonnassa asiat ovat hänen mukaansa hyvin: on lupa pysäyttää, helppokäyttöiset alkometrit ja jossain lähitulevaisuudessa myös partion mukana kulkevat tarkkuusalkometrit.

Teknologiasta Kemppainen toivoo apua: ratkaisuja, jotka tekisivät humalassa autoilusta mahdotonta. Myös ajokieltojen minimiaikaa voisi pidentää ja kuolinonnettomuuksissa yliedustettuina oleviin nuoriin tarttua heti ensimmäisellä kerralla, kun puhallus näyttää muuta kuin puhdasta.

– Mikä siinä on, kun ei mene jakeluun?