Rakennemuutos rassaa Kemiä hitaasti ja hivuttamalla

Hiipuva väkiluku, vähenevä työpaikkojen määrä ja korkea työttömyys – Kemiä vaivaavat ongelmat ovat tuttuja muistakin teollisuuskaupungeista. Kurjistuminen on kuitenkin edennyt sen verran hitaasti hivuttamalla, että siihen ei ole osattu ajoissa reagoida.

Kotimaa
Työpaikkojen määrän muutosprosentti 1995–2011.
Kuva: Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka

Teollisuuden rakennemuutos on kurjistanut Kemiä niin hitaasti hivuttamalla, että kaupungissa ei ole riittävän ajoissa havaittu sen vaikutuksia. Osansa siihen, että Kemi on putoamassa koko Lapin – ja Tornion – kehityksen kelkasta, on myös silkalla epäonnella.

Kemi on kärsinyt vaivihkaa edenneestä teollisuuden rakennemuutoksesta. Se on pelkästään 1990-luvun laman jälkeen vienyt Kemin työpaikoista seitsemän prosenttia eli lähes 800 työpaikkaa.

Samassa ajassa naapurikaupungin Tornion työpaikkamäärä on kasvanut yli 1 500 työpaikalla. Luisussa on ollut myös esimerkiksi Simo, missä työpaikkojen määrä laski Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2011 mennessä peräti 25 prosenttia.

Työttömyys maakunnassa korkeimmasta päästä

Työpaikkojen määrästä Tilastokeskus ei tarjoa tuoreempia lukuja, mutta esimerkiksi TE-toimiston tilastoima työttömyysaste kertoo saman kehityksen jatkuneen Kemissä.

Lamavuosina Kemin työttömyys oli yhtä huono tai jopa parempi kuin muualla Lapissa. Kuluvan vuoden helmikuun työllisyyskatsauksessa Kemin työttömyys oli jo 19 prosenttia ja tuoreimpien työpaikkavähennysten jälkeen luku voi ylittyäkin.

Luku oli helmikuussa korkeampi Lapissa vain neljässä Itä-Lapin kunnassa: Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Sallassa ja Savukoskella.

Kemi-Tornio-seutukunnalla työttömyys oli 17 ja Torniossa 15,8 prosenttia. Toinen korkean työttömyyden kunta on tosin Tervola, jonka 17 prosentin lukua ei paranna Paakkolan tuore konkurssi.

Myös väkiluvun ja työllisyysasteen kehityksessä Kemi laahaa perässä: väkiluku laskee koko Lapissa ja seutukunnassakin, mutta Kemissä alamäki on jatkunut jo vuosikymmeniä ja asukasluku on pudonnut tuhansilla.

Työllisyysaste oli jo vuonna 2011 seutukunnan kunnista ainoana Kemissä alle 60 prosenttia, eli 57,1 prosenttia. Lapissa työllisyysaste oli samana vuonna 63,3 prosenttia.

"Teollisuuteen luotettiin liian pitkään"

Niin TE-toimiston asiantuntijoiden kuin kokeneiden kunnalispäättäjienkin mielestä Kemissä ongelma on ollut se, että vahvaan tukijalkaan teollisuudessa on luotettu liian paljon ja liian pitkään. Toisaalta rakennemuutoksesta on puuttunut se "kertarysäys", johon olisi voinut saada myös valtion apuja.

Laman jälkeenkin Kemissä moni ajatteli, että tehtaat toivuttuaan palkkaavat taas. Myös matkailun varaan ramattiin Lumilinnoineen Sampoineen. 2000-luvulla toivo pantiin uusinvestointeihin: suurhankkeita oli jonoksi asti kaivoskuljetuksista ydinvoiman kautta biodieseliin – arpa ei vain osunut kohdalle.

Kaupunginjohtaja Tero Nissisen mielestä muutokseen reagoiminen ei kuitenkaan ole myöhäistä nytkään.

– Varmasti matkan varrella Kemissäkin fokus on ollut toisaalla, mutta näin on monissa muissakin teollisuuskaupungeissa, kuvailee Nissinen.

– Toimia pk-yrittäjyyden ja palveluliiketoiminnan edistämiseksi kannattaa silti vauhdittaa.

"Elinkeinopolitiikkaan haettu uutta vauhtia ihan tosissaan"

Nissinen muistuttaa, että esimerkiksi tontti- ja kaavapolitiikassa kaupunki on pyrkinyt tekemään voitavansa uusien yritysten houkuttelemiseksi.

ELY-keskuksen näkökulmastakaan Kemi ei ole jäänyt toimettomana seuraamaan alamäkeään.

– Kemissä on ollut monenlaistakin aktiivisuutta suurhankkeiden lisäksi esimerkiksi Digipoliksen osalta. Uusia työllistäviä aloja on haettu aktiivisesti, sanoo ELY-keskuksen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen.

– Kemin kannalta on ehkä käynyt niin, että se osaaminen on koitunut koko Lapin ja koko seutukunnan hyväksi, eikä välttämättä konkretisoitunut suoraan uusina työpaikkoina Kemiin.

Lisäksi tyypillisen teollisuuskaupungin tapaan Kemin yrittäjäilmapiiriä on vaivannut tietty nihkeys, josta ei ole päästy eroon täysin vieläkään. Myöskään neljä vuosikymmentä laskusuunnassa ollut väkiluku ei ole ruokkinut paikallista ostovoimaa kaupan ja palvelualan vauhdittamiseksi kasvuun saakka.

Ei siis ihme, että Kemi ottaisi mieluusti käyttöön kaikki keinot vetovoimansa lisäämiseksi, kuntaliitosta myöten.

Historiallinen menestys ei ole tae tulevasta, eli siinä mielessä Torniossakaan ei liene aihetta liialliseen rintojen röyhistelyyn. Munat ovat sielläkin pääosin yhdessä korissa, tosin ainakin toistaiseksi hieman tukevammassa kuin naapurilla.