Raportti nuorisotakuusta: Kuntoutus kuntoon

Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat puutteelliset, käy ilmi nuorisotakuun ensimmäistä vuotta arvioivasta raportista. Ministerit esittelivät keskiviikkona nuorisotakuun ensimmäisen vuoden tuloksia.

Kotimaa

Hallituksen hehkuttama nuorisotakuu on ollut voimassa viime vuoden alusta. Sen mukaan kaikille alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille nuorille on tarjottava esimerkiksi työpajapaikka, työtä tai koulutusta kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2013 reilut 76 prosenttia, alle 25-vuotiaista työnhakijoista sai takuuajassa kiinni työn, koulutuksen tai muun tuen, kuten kuntoutuksen syrjästä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli noin 80 prosenttia. Kuntoutussäätiön yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa laatiman raportin mukaan kehitettävää on erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.

- Nuorisotakuu näyttäytyy aika vahvasti työllistymiseen ja koulutukseen tukemisena. Sote-palvelut tulee jäljessä joka tapauksessa, vanhempi asiantuntija Matti Tuusa Kuntoutussäätiöstä arvioi.

Raporttiin haastatellut sosiaalityöntekijät kertovat, että nuorisotakuuta varten tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluita, esimerkiksi sosiaalista kuntoutusta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko myöntää puutteet.

- Kun palvelurakennetta uudistetaan, niin kaikkiaan palveluja pitää katsoa. Niin hieno asia kun nuorisotakuu onkin, niin kuntoutus on jäänyt heikommalle, Risikko sanoo.

Hiljalleen eteenpäin

Nuorille on tarjolla monenlaista kuntoutusta. Vanhempi asiantuntija Matti Tuusa nostaa esiin Kelan ammatillisen kuntoutuksen, jonka ehtoja vastikään muokattiin.

- Seula oli siinä niin tiukka, että nuoret eivät todellakaan ohjautuneet Kelan palveluihin. Nyt kriteeriä on muutettu tämän vuoden alusta niin, että sairaus-, vika- ja vammaperuste on lievempi ja huomioon otetaan nuorten sosiaalinen elämäntilanne.

Tuusan mukaan heti alkuvuonna nuorten ohjautuminen ammattilliseen kuntoutukseen on vilkastunut.

Alueelliset erot suuret

Tiukassa taloustilanteessa myös nuorten työttömyys on kasvanut, mutta työttömänä ollaan muita ryhmiä vähemmän aikaa. Työpaikka ja koulutukseen pääsy ovat tietyillä ELY-keskusalueilla ja maakunnissa kiven alla.

- Työllisuuslukujen osalta näkyy se, että Lapin, Kainuun ja Keski-Suomen alueet ovat vaikeassa tilanteessa. Myös Kymenlaakso näyttäytyy monilla indikaattoreilla, että siellä on nuorten tilanne keskimääräistä vaikeampi, Matti Tuusa Kuntoutussäätiöistä tiivistää.