Professori: Viestintätietojen keräämistä koskevalla muutoksella ei merkitystä tavallisille ihmisille

Informaatio- ja tietotekniikan professori muistuttaa, että Suomen perustuslakivaliokunta katsoi taannoin, ettei EU:n nyt kumottu viestintätietoja koskenut direktiivi ollut Suomen lakien vastainen.

Kotimaa

EU-tuomioistuimen päätös siitä, että se julistaa viestintätietojen keräämistä ja säilyttämistä koskevan direktiivin pätemättömäksi ei merkitse juuri mitään tavalliselle ihmiselle, kertoo Itä-Suomen yliopiston informaatio- ja tietotekniikan professori Tomi Voutilainen Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

– Tavalliselle ihmiselle tämä nyt ei välttämättä suoranaisesti merkitse yhtään mitään muuta, kuin että kenties huoli siitä, mihin jokaisen meistä tietoja käsitellään ja käytetään [helpottuu]. Tämä lainsäädäntöhän on mennyt meillä jo pitkään aikaa siihen suuntaan, että valvontaa meitä jokaista kohtaan lisätään ja jokaisesta on tullut ikään kuin oletusarvoisesti epäilty, jonka vuoksi meistä jokaisesta pitää kerätä tietoa, sanoo Voutilainen.

Voutilaisen mukaan viranomaiset joutunevat jatkossa perustelemaan paremmin tuomioistuimelle tietojen keräämisen tarvetta. Hänen mielestään sääntelyyn on tullut pientä löysyyttä siihen nähden, mitä se on alun perin ollut.

– Nyt ei pitäisi lähteä jokaista epäilemään, vaan pitäisi olle peruste siitä, miksi ja mitä tietoja kerätään. Näiden pitäisi olla oikeassa suhteessa tavoitellun päämäärän kanssa eli turvallisuuden takaamisen ja vakavien rikosten selvittämisen osalta sekä toisaalta henkilötietojen ja luottamuksellisen viestinnän suojan kanssa. Nythän EU-tuomioistuin katsoi, etteivät ne ole oikeassa suhteessa.

Voutilainen kertoo, että eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä säädösehdotus, joka käsittelee muun muassa tietojen keräämistä. Hän pitääkin mahdollisena, että Suomi saattaa olla ensimmäisten maiden joukossa, joka muuttaa sääntelyä, mikäli sen katsotaan olevan EU-tuomioistuimen uuden linjauksen vastainen.

Tomi Voutilainen kertoo, että Suomi muutti säädöstä aikaisemmin EU:n vuonna 2006 asettaman direktiivin takia.

– Meillä perustuslakivaliokunta on nämä säännökset [EU-tuomioistuimen kumoama direktiivi] aikanaan katsonut, että ne eivät ole ristiriidassa henkilötietojen suojaan tai luottamuksellisen viestinnän suojaan nähden, sanoo Voutilainen.