Väärä lonkan asento vetää koko kehon vinoon

Monelle tietokoneen ääressä istumatyötä tekevälle erilaiset kivut ovat tuttuja. Hartiat jumittavat, päätä särkee, selkää kolottaa ja kyynärpää reistailee. Se saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä, että monet näistä vaivoista voivat johtua lonkan virheasennosta.

terveys
Mies pitelee alaselkäänsä
Yle

Monelle lenkkeilyn aloittavalle polvi- ja nilkkakivut ovat tuttuja. Kivun kanssa kamppailevat myös monet istumatyötä tekevät ja päivät tietokonetta nakuttavat suomalaiset. Syitä kipuihin on useita, mutta monelle saattaa tulla yllätyksenä se, että erilaiset vaivat voivat johtua lantion virheasennosta.

Kajaanilaiselle urheiluhuhierojalle ja jäsenkorjaajalle Heikki Karppiselle tällaiset tapaukset ovat tuttuja.

– Moni lenkkeilijä saa kiputuntemuksia nilkkoihin, polviin ja lonkkiin. Se tarkoittaa sitä, että lihastasapaino ei ole kohdallaan, ja sitten on ergonomia- eli työperäinen lonkan virheasento. Silloin kun lonkka ei ole suorassa, se kääntää myös polvia ja nilkkoja väärään asentoon, ja tämä sitten korostuu esimerkiksi lenkkeilyn yhteydessä polvikipuna, nilkan seudun kipuna ja jopa niska- ja hartiakipuina, Heikki Karppinen kertoo.

Pitkällinen lonkan virheasento saattaa aktiiviselle lenkkeilijälle pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kulumia ja rustovaurioita, ja niiden korjaaminen on usein todella vaikeaa. Heikki Karppinen puhuu ennaltaehkäisyn puolesta.

– Tällaisista lonkan virheasennoista, kiertymisistä ja vääristä kuormituksista päästään tehokkaasti eroon työergonomian tarkistamisella. Lisäksi kannatta tarkistaa miten seisoo ja istuu.

– Oikein istuminen tapahtuu siten, että istutaan molempien kankkujen varassa, ja seisottaessa paino on tasan molemmilla jaloilla. Muistetaan perusasiat, ja niiden avulla lonkka pysyy suorassa, Heikki Karppinen muistuttaa.

Päätevammaisten määrä kasvaa

Suurin osa päivät päätteen äärellä töitä tekevistä on oikeakätisiä, ja heillä kehon kuormitus kohdistuu pelkästään oikealle puolelle. Usein tällaisten henkilöiden kohdalla puhutaan päätevammaisista eli heillä on niin sanottu oikean puolen syndrooma.

Nainen tietokoneen ääressä
Anu Pöntinen / Yle

– Tällaisessa tapauksessa kuormitus tulee lähes pelkästään hiirikäden puolelle. Siitä seuraa se, että hiirikäden hartia kääntyy eteenpäin, selkä kääntyy eteenpäin, ja myös saman puolen lonkka kääntyy eteenpäin. Ja niinpä ollaankin ongelmien ytimessä, urheiluhieroja ja jäsenkorjaaja Heikki Karppinen sanoo.

– Näistä virheasennoista seuraakin sitten oikea vaivojen kavalkadi: polvi- ja nilkkavaivoja, lonkkavaivoja ja tietenkin hartia- ja niskavaivoja.

Väärä auton ajoasento altistaa myös lonkan virheasennoille

Ergonomisesti väärässä asennossa työskentely päätteen ääressä ei ole ainoa suomalaisten keino hankkia itselleen tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Myös väärässä asennossa autolla ajo on omiaan aiheuttamaan ongelmia.

Usein penkki on liian kaukana ja selkänoja liian kaltevassa asennossa.

Heikki Karppinen

– Varsinkin niille, jotka ajavat autolla työnsä puolesta paljon, olisi oikean ajoasennon omaksuminen tärkeää. Usein penkki on liian kaukana ja selkänoja liian kaltevassa asennossa. Siitä seuraa, että maataan auton istuimella, ja siitä seuraa, että kaasua painetaan pakaralihaksella. Siitä taas seuraa sitten se, että lonkka kääntyy, ja se taas tiputtaa oikean olkapään alas, Heikki Karppinen toteaa.

– Ergonomisesti oikea ajoasento on kohtalaisen pysty, ja istuin on varsin lähellä polkimia. Siten todennäköisesti ennaltaehkäistään niin sanotuilta tules- eli tuki- ja liikuntaelinvaivoilta.

Jalat ovat ihmiskehon kivijalka

Ihminen on kokonaisvaltainen kokonaisuus eli ongelmiin on useita eri tarkastelukulmia. Niinpä moniin kolotuksiin syy saattaa usein löytyä jostain ihan muualta kuin siitä kohdasta, missä kipu esiintyy.

Ihmistä voi myös verrata taloon. urheiluhieroja ja jäsenkorjaaja Heikki Karppinen rinnastaa ihmisen jalat talon kivijalkaan.

Mene vähissä kamppeissa peilin eteen ja katso, onko lonkka, hartiat, polvet ja pää suorassa.

Heikki Karppinen

– Jalat ovat ihmisen kivijalka. Jos perusta jostain kohdin pettää, niin sitten pettää myös yläkerta, eikä auta, vaikka katto olisi miten hieno tahansa.

Omatoiminen kehon tasapainon tarkistaminen ei ole usein kovin vaikeaa. Apuna voi käyttää vanhaa keksintöä – kokovartalopeiliä.

– Kokovartalopeili on todellakin hyvä. Mene vähissä kamppeissa peilin eteen ja katso, onko lonkka, hartiat, polvet ja pää suorassa, Karppinen selittää.

– Juoksua harrastavan kannattaa tarkastaa myös juoksukenkänsä ja katsoa, ovatko kengät kuluneet tasaisesti. Jos kenkä on kulunut joltain kantilta enemmän, niin se on merkki siitä, että sinne puolelle kohdistuu enemmän kuormitusta.