Sisäministeri: "Keskustelen pelottelusta poliisiylijohtajan kanssa"

Sisäministeri Päivi Räsänen aikoo puuttua keskisuomalaisten poliisien esille nostamaan poliisihallinnon pelotteluun pohjautuvaan hallintokulttuuriin. Yle Keski-Suomi kysyi ministeriltä kommentteja maakunnan poliisien esittämiin huoliin muun muassa poliisien riittävyydestä, tilastojen kaunistelusta sekä Äänekosken poliisiaseman tilaongelmasta.

politiikka
Päivi Räsänen.
Yle

Keskisuomalaiset poliisit ovat olleet jo pitkään huolissaan poliisin voimavarojen riittävyydestä. Yle Keski-Suomen viime viikolla julkaisemassa poliisien avoimessa kirjeessä murehditaan muun muassa poliisien ja partioiden vähäisyyttä, hälytystehtävien hoitamatta jäämistä ja varustehankinnoista nipistämistä.

Keski-Suomen Poliisien Yhdistys on puolestaan huolissaan Sisä-Suomen poliisilaitosta uhkaavasta 2,6 miljoonan euron budjettileikkauksesta.

Sisäministeri Päivi Räsänen, miten kansalaisten turvallisuus voidaan Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella jatkossa taata?

- Tämä kirje, josta itsekin olen kuullut, sehän on todellakin kirjoitettu viime syksynä ennen tätä poliisin hallintorakenneuudistusta. Tiedossani ei ole tällaista kolmen miljoonan leikkausta uhkaamassa Sisä-Suomen poliisilaitosta. Poliisin hallintorakenneuudistus tehtiin juuri sitä varten, että poliisin hallintoa, hallintovirkoja ja päälliköiden virkoja vähennetään ja sitten ne voimavarat voidaan kohdentaa poliisin varsinaiseen työhön eli hälytystehtäviin, rikostorjuntaan ja valvontatehtäviin.

Tämä uudistus on alkanut vaikuttaa tämän vuoden alusta, muutaman vuoden sisällä sen vaikutus tulee täysimittaiseksi ja on arvioitu, että sillä pystytään noin 30 miljoonan euron edestä siirtämään voimavaroja hallinnosta poliisin toimintaan. Sen lisäksi hallitus on tehnyt päätöksen nousevista määrärahoista eli ensi vuonnakin poliisin määrärahoja nykyvuoteen verrattuna kasvatetaan.

Tosin, se täytyy sanoa, että tässä samassa yhteydessä kaikkiin ministeriöihin kohdentuu nyt uusimman kehyspäätöksen pohjalta tiukentuvia tuottavuusvaatimuksia, joten kyllä tässä joudutaan taiteilemaan näiden määrärahojen kanssa.

Se tieto, minkä itse olen saanut Sisä-Suomen poliisilaitokselta on, että siellä olisi hyvä keskusteluilmapiiri ja kirjeen johdosta on käyty hyvää ja avointa keskustelua, jossa näitä ongelmia on nostettu esiin.

Poliiseista keskustelukulttuuri ei tunnu avoimelta. He uskaltavat tuoda epäkohtia julkisuuteen vain nimettömästi, koska muuten seuraa "kurkkuharjaa" ja ura tyssää. Onko tällainen hallintokulttuuri tätä päivää?

- Ei se ole. Se tieto, jonka olen saanut, kun olen asiaa tiedustellut, on että hyvää keskustelua olisi käyty. Jos ongelmia edelleen on, keskusteluja tulee käydä ilman mitään keskustelijoihin kohdistuvia uhkauksia. Kyllä epäkohdat pitää pystyä nostamaan esille ja niistä avoimesti keskustelemaan.

Pelottelukulttuurista puhutaan poliisin sisällä yleisesti. Aiotteko ministerinä puuttua asiaan, että se loppuisi?

- Ilman muuta keskustelen tästä poliisiylijohtaja (Mikko) Paateron kanssa. Meillä on säännöllisiä tapaamisia, jossa aina nostamme esiin näitä ajankohtaisia asioita ja myös niitä lähestymisiä, joita itselleni on tullut. Olen kyllä sitä mieltä, että poliisissa ihan kuten muissakin työyhteisöissä tulee voida asioita nostaa esiin.

Kirje on kirjoitettu viime vuonna, mutta se julkistettiin, koska poliisit kokevat, että hallintorakenneuudistus ei muuttunut yhtään paremmaksi, enemmänkin pelkoa on, että huonompaan suuntaan ollaan menossa. Kirjeessä nostetaan esille, että entisessä Keski-Suomen poliisilaitoksessa talous pidettiin hyvässä kunnossa ja laitos kesti hyvin valtakunnallisen vertailun, koska tilastoja kaunisteltiin. Kun esimerkiksi partioiden minimivahvuuksiin ei päästy, siirryttiin puhumaan tavoitevahvuuksista.

Mitä mieltä ministerinä olette tilastojen kaunistelusta?

– Tilastojen tulee olla mahdollisimman rehellisiä eikä tilastoja pidä kaunistella, mutta toki on tärkeää, että tilastointi mahdollisimman hyvin kuvaa toimintaa ja sitä palvelua, minkä kansalainen saa. Varmasti tästä näkökohdasta käsin voi olla tarpeen poliisihallituksen taholta täsmentää sitä, että millä tavalla eri tietoja tilastoidaan, mitään hyötyä ei tietenkään ole, että tilastoilla kikkaillaan. Se ei ole tarkoituksenmukaista.

Keski-Suomessa poliisia huolestuttaa tämänhetkinen tilanne, puhumattakaan tulevaisuudesta. Miten tarkka käsitys teillä ministerinä on poliisilaitosten työoloista ja resursseista?

–Kyllä minulla itsellänikin on ollut huolta jatkuvasti poliisitoimen resursseista ja kyllähän sisäministeriö on tehnyt ehdotuksia merkittävämmistäkin määrärahalisäyksistä kuin mitä tämän vaalikauden aikana on pystytty sopimaan. Kaiken takana on Suomen heikko talouskasvu ja -tilanne, joka on johtanut siihen, että tämä hallitus on joutunut tekemään merkittäviä sopeutustoimia seitsemän miljardin euron edestä.

Tässä yhteydessä pidän merkittävänä, että hallitus päätti vuonna 2012 aina vuoteen 2016 saakka nousevista määrärahakehyksistä eli poliisitoimeen kohdennetaan lähes 30 miljoonan euron tasokorotus. Ongelmana kuitenkin on, että poliisitoimessakin kustannusrakenne on kasvava eli tilojen käyttö kallistuu samoin kuin palkkakustannukset kasvavat, mikä tarkoittaa sitä, että samalla määrärahalla ei yhtä paljon sitä toimintaa saa kuin mitä aikaisempina vuosina.

Huoleni ei kuitenkaan ole niin suuri kuin silloin, kun tämä hallitus aloitti toimintansa, koska silloin näytti siltä, että me olisimme olleet koko poliisitoimessa noin 70-80 miljoonan euron alijäämätilanteessa vuoden 2016 tasolla, mikä olisi tarkoittanut käytännössä tarkoittanut lähes tuhannen henkilötyövuoden vähenemää poliisista.

Valtionhallintoon kohdentuvat tuottavuusvaatimusten vaikutusta ei ole sisäministeriössä voitu hahmottaa, eikä niistä ole hallituksen piirissäkään selkeää näkemystä, mitä ne tarkoittavat lähivuosina. Totta kai itse ajattelen niin, että turvallisuus on yksi valtion keskeisin tehtävä ja siinä vaiheessa kun valtiontaloudessa on enemmän pelivaraa, poliisitoimi on ensimmäisiä, johon pitää kyetä lisäämään panosta.

Sisä-Suomen poliisilaitoksella entisen liikkuvan poliisin partiot ovat joutuneet paikkaamaan partiopulaa. Te itse ministerinä lupasitte, ettei liikenteen valvonnan taso laske. Miten näin on voinut käydä?

– Se tieto, joka itselläni on uudistuksesta, joka vuodenvaihteessa käynnistettiin, on se, että liikenteen valvonnan tasoa ei ole laskettu. Liikenteen valvontaan on korvamerkitty ainoana sektorina poliisitoimen sisällä henkilöstöresurssit, enkä siksi ole liikenteen valvonnasta huolissani. Hälytystehtävät ovat kuitenkin kaikkein tärkein asia ja aivan samalla tavalla kuin liikkuvan poliisinkin aikaan, liikenteen valvonnan resursseja voidaan käyttää kiireellisiin hälytystehtäviin. Liikennepoliisi hoitaa poliisilaitosten liikenteen valvonnan aivan kuten liikkuva poliisi aikoinaan. Siitä on vain se hallintoporras otettu välistä pois.

Samaan aikaan, kun valtiontalous heikkenee, viranomaisten työmäärää on lisätty uusilla vaatimuksilla esimerkiksi lyhyemmistä tutkinta- ja hälytysvalmiusajoista. Miten tämä yhtälö voidaan sovittaa yhteen? Onko harkittu, että vaatimustasoa päivitettäisiin suhteessa käytössä oleviin resursseihin?

– Toki tehtäviä jatkuvasti pohditaan ja niiden suhdetta resursseihin. Tämä on jatkossakin tärkeä kysymys ottaa huomioon. Samalla tavalla kuin kuntapuolella, pitää miettiä onko jotain poliisin velvoitteita, joita pystytään vähentämään, esimerkiksi poliisin lupahallinnossa on kevennetty tehtäväkenttää, vaikkapa ajokortti- ja passitoiminnoissa.

Äänekosken poliisiaseman tilanne on vaikea, koska henkilöstö joutui jo toisista väistötiloista pois, eikä toimitiloja ole tällä hetkellä lainkaan. Palvelut on hajautettu muille asemille kymmenien kilometrien päähän. Aiotteko kiirehtiä tilanteen ratkaisua?

– Olen laittanut asian selvitykseen poliisihallitukseen, mutta en ihan vielä siihen pysty vastaamaan.