1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Venäjä vilautti jälleen maakaasukorttia Ukrainan kriisissä

Venäjä on uhannut vaatia Ukrainalta ennakkomaksuja maakaasuntoimituksista. Toisaalta Ukrainan toimitusten katkaisu osuisi myös kaasujätti Gazpromin omaan nilkkaan.

Työntekijä huolehtimassa laitteistosta Gazpromin kaasunmittausasemalla Sudzhassa, Venäjällä, aivan Ukrainan rajan tuntumassa joulukuussa 2013. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA

Ukrainan ja Venäjän vanha kädenvääntö maakaasusta on jälleen noussut pintaan Ukrainan kriisissä. Venäjän presidentti Vladimir Putin on varoittanut EU-johtajia, että Ukrainan maakaasuvelka voi uhata kaasun kauttakuljetuksia EU-maihin.

Ukrainalla on rästissä 2,2 miljardin dollarin kaasuvelat. Venäjän hallitus vilautti keskiviikkona mahdollisuutta, että Ukrainalta alettaisiin vaatia ennakkomaksuja sille toimitettavasta maakaasusta.

Nykykunnossaan Ukraina tuskin kykenisi maksamaan ennakkomaksuja, arvioi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta Bofitista.

– Jos tosiaan niitä ehtoja kirjaimellisesti noudatettaisiin, vaikea on nähdä, mistä Ukraina yhtäkkisesti löytäisi rahat maksaakseen kuukausien kaasuntoimituksia ennakkoon.

Presidentti Putin kehotti keskiviikkona valtiollista kaasujättiä Gazpromia ja hallitusta ottamaan huomioon Ukrainan vaikean taloustilanteen ja odottamaan EU:n kanssa käytäviä konsultaatioita.

Ukrainan talous on hyvin haavoittuvainen maakaasuruuvin kiristykselle. Ukraina tuottaa noin 60 prosenttia kuluttamastaan energiasta maakaasulla, Venäjältä tuotava kaasu muodostaa noin puolet Ukrainan kaasunkulutuksesta kokonaisuudessaan.

– Ilman muuta Venäjältä tuotava maakaasu on merkittävä osa Ukrainan energiankulutusta, ja Ukraina tarvitsee maakaasua Venäjältä, Laura Solanko sanoo.

Ukrainan kauttakuljetusreitti edelleen tärkeä

Toisaalta Venäjän valtio-omisteisen Gazprominkaan intresseissä ei välttämättä ole katkaista kaasuntoimituksia Ukrainaan.

– Kyllä myös Gazpromilla on paljon pelissä. Ukraina on Saksan kanssa Gazpromin suurin asiakas, minkä lisäksi kaikesta huolimatta Ukrainan kautta kulkeva putkisto on Venäjälle erittäin tärkeä vientireitti Eurooppaan. Ei Gazprominkaan intresseissä ole tehdä asiasta ihan mahdotonta, Laura Solanko sanoo.

Karkeasti arvioiden puolet Venäjän maakaasunviennistä EU-maihin ja Turkkiin kulkee Ukrainan putkiston kautta. Ennen Itämeren pohjassa kulkevan Nord Stream -maakaasuputken avaamista määrä oli noin 80 prosenttia.

Mustallemerelle kaavailtu South Stream -kaasuputki laskisi edelleen Ukrainan putkiston osuutta Venäjän maakaasunviennistä.

– Jos Southstream olisi olemassa ja operatiivinen, tottakai se Ukrainan osuus laskisi aika pieneksi, mutta silti on vaikea nähdä sellaista tilannetta, että Venäjä voisi viedä haluamansa määrät kaasua Eurooppaan käyttämättä Ukrainan kautta kulkevaa putkistoa.

Lisäksi nykyinen poliittinen jännitystila todennäköisesti saa hankkeeseen kytkeytyvät EU-maat harkitsemaan uudelleen South Streamin mielekkyyttä.

Työntekijä Ukrainan kaasunsiirtoyhtiön Ukrtransgazin valvomossa tammikuussa 2009. Kuva: Sergei Dolzhenko / EPA

Ukraina syyttää kiristyksestä

Kaasujätti Gazprom on jo aiemmin ilmoittanut nostavansa Ukrainan maakaasunhinnan lähes kaksinkertaiseksi toukokuun alusta.

Syvissä talousvaikeuksissa olevan Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk on sanonut, että kyseessä on Venäjän uusi yritys horjuttaa Ukrainan hallitusta, nyt taloudellisin keinoin.

Kaasunhinnankiristys on vakava kysymys Ukrainalle, jonka talous oli syvissä vaikeuksissa jo ennen nykyistä poliittista kriisiä.

– Ukraina on ylipäätään koko viime 20 vuoden aikana taloudellisessa mielessä kehittynyt paljon heikommin kuin esimerkiksi Venäjä. Ukrainan taloudelliset instituutiot ovat hyvin paljon heikommassa kunnossa kuin Venäjällä, jota sitäkään ei pidetä minään mallioppilaana, neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta sanoo.

Lisäksi vuosien 2008–2009 kansainvälinen finanssikriisi iski pahasti Ukrainan talouteen.

– Siitä kuopasta Ukrainan talous ei ole vielä noussut, ja nyt tämä viime kuukausien poliittinen myllerrys mitä suurimmalla todennäköisyydellä vie Ukrainan talouden takaisin taantumaan, mikä ei helpota minkään asian hoitamista jatkossa.

Venäjä etsii kaasulle uusia asiakkaita

Ukrainan kriisin takia EU:ssa on entistä kovempaan ääneen alettu vieroksua riippuvuutta Venäjän maakaasuntoimituksista. Toisaalta Venäjä on kertonut edistyneensä neuvotteluissa maakaasuntoimitusten aloittamisesta Kiinaan.

Kovin nopealla aikataululla Venäjä ei kuitenkaan kykene suuntaamaan maakaasunvientiään uusiksi.

– Pidemmällä aikavälillä on ihan selvää, että Venäjä haluaa monipuolistaa omia vientireittejään ja ilman muuta se haluaa lisätä sekä öljyn että kaasun vientiä Tyynenmeren alueelle ja etenkin Kiinaan, Laura Solanko Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta sanoo.

Solanko arvioi, että suuria vaikutuksia suunnanmuutoksella olisi vasta useiden kymmenien vuosien päästä. Lisäksi neuvottelut Kiinan kanssa ovat olleet vaikeita.

– Kiinalaiset ovat kovia neuvottelemaan ja he ovat olleet haluttomia maksamaan maakaasusta kovempaa hintaa kuin muista lähteistä tulevalle energialle maksettaisiin, Laura Solanko kertoo.

– Luultavasti suora kaasuputki Venäjän Kaukoidästä Kiinaan ei olisi Venäjälle yhtä tuottoisa kuin vienti Eurooppaan.