Holtittomasta pysäköintilaputuksesta "sopimussakkoihin"

Laki yksityisen pysäköintialan valvontamaksujen siistimisestä etenee sekavana eduskunnassa. Holtittoman laputuksen kuriin saattaminen poikii eripuraa mm. sopimussakosta.

Kotimaa
Parkkisakkolappu auton tuuliasilla
Timo Leponiemi / Yle

Yksityisten firmojen perimät kirjavat yksityisoikeudelliset pysäköintivalvontamaksut ovat käynnistäneet kimurantin lakimuutoksen.

Perustuslakivaliokunta linjasi jo viime vaalikaudella, että muilla kuin viranomaisilla ei ole valtaa sakottaa väärästä pysäköinnistä. Myös uusi perustuslakivaliokunnan mietintö kertoo, että yksityiset parkkiyritykset pysykööt viranomaisten apulaisina – hallinnollinen valta on kunnallisella parkkivalvojalla tai poliisilla.

Lain laadinnan syöksee kuitenkin sekavuuteen se, että perustuslakivaliokunta päätti säilyttää sopimusoikeuteen perustuvan ns. sopimussakon. Lakivaliokunta sai perustuslakivaliokunnalta kiperän tehtävä. Lakivaliokunnan pitää mm. määritellä, kapeneeko, kuinka paljon kapenee vai leveneekö yksityisen pysäköinninvalvontayrityksen kenttä.

Aikaa on niukalti. Ennen seuraavia vaaleja eduskunnan pitäisi saada aikaan laki, joka panee vilinä rehottaneen yksityisen pysäköinnin valvonnan ruotuun.

Poliisin ja parkkipirkon apulainen vai "sopimussakkoa" penäävä laputtaja

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen sanoo, että avustava pysäköinninvalvonta on hallituksen esityksen lähtökohta. Katve jää sopimusoikeusalueelle. Koskinen selittää moniaalla ällistystä herättänyttä valiokunnan "reunahuomautusta" sopimusoikeudellisesta sopimussakosta.

– Kyse olisi esimerkiksi tavaratalon pysäköintihallista. Pysäköinnin ehdot on oltava selkeästi esillä. Ja myös se, mitä maksaa, jos sääntöjä rikkoo. On tärkeää, että tällainen sopimusoikeuteen perustuva jää vain yritysten avustavaa toimintaa täydentäväksi ja poikkeukselliseksi malliksi.

Kelpaako siis perustuslakivaliokunnalle ja Johannes Koskiselle, että tällätään kyltti pellolle ja peritään pysäköinnistä alueella sopimussakko?

– Viime kädessä alioikeudessa on osoitettava selvä peruste sopimussakon maksamiseen.

Johannes Koskinen jatkaa perustelua sille, miksi "holtittoman laputuksen lopettamisen" rinnalle on ajettu toinen malli.

– Ei voida poistaa kokonaan yksityisen pysäköintitilan haltijan mahdollisuutta tehdä sopimuksia, millä ehdoin saa pysäköidä. Se on ikään kuin sopimusoikeudellinen sopimussakko luonteeltaan.

Koskinen moittii kuitenkin pysäköintivalvontafirmoja perustuslakivaliokunnan mietinnön "aivan omista tulkinnoista".

Pysäköintiyritykset: Ala jatkaa tavallaan

Lakivaliokunnassa asiantuntijana kuultu Suomen Pysäköintiyritysten Liiton Puheenjohtaja Juha Sirelius antaa täysin päinvastaista evästystä lakivaliokunnalle. Hänen mukaansa yritysten työ jatkuu yksityisillä alueilla niin kuin ennenkin.

– Perustuslakivaliokunnan paperin viimeiset lauseet tarkoittivat, että maan- ja kiinteistönomistajien sopimusvapaus on olemassa. He voivat sopia siitä alueesta, kuinka lystäävät. Mikäli sopimussääntöjä ei noudateta, sitä pitää sanktioida.

Yritysten edustaja Juha Sirelius vakuuttaa, että kansainvälisessäkin omistuksessa oleva ala on parin kolmen vuoden takaisesta siistiytynyt.

– Meitä alan harjoittajia löytyy ehkä noin kymmenkunta. Moni on lopettanut. Ylilyöntejä on tapahtunut paljon vähemmän kuin pari vuotta sitten. Että sinänsä tilanne on rauhallisempi kuin pari vuotta sitten.

Sireliuksen kaksi pysäköinninvalvontajärjestelmää voivat elää linjauksen mukaan rinta rinnan, nykymalli ensisijaisena, ei täydentävänä mallina.

– Yksityisen valvonnan ohella eduskunta pohtii, tuleeko rinnalle toinen malli, jossa pystytään olemaan kunnan avustajana. Jää nähtäväksi, että tuleeko voimaan vai ei. Sekin on yksi mahdollisuus.

Korkein oikeus: perustuslakivaliokunta peesasi samoille linjoille

Pysäköintikiistoissa ovat aiemmin törmänneet myös korkein oikeus ja eduskunnan perustuslakivaliokunta. Perustuslakivaliokunta käveli aiemmilla päätöksillään korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen yli. Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo kuitenkin kiistää, että arvovaltaa olisi kolhittu.

– Tämä ei suinkaan ole arvovaltakysymys. En ole osallistunut korkeimman oikeuden ratkaisuun tässä asiassa.

Koskelo katsoo, ettäperustuslakivaliokunta on muuttanut linjaansa.

– Tässä uudemmassa lausunnossa on sama lähtökohta kuin korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä: kiinteistön omistajalla on oikeus määrätä sopimuksen pysäköinnistä omalla alueellaan.

Ällistyneitä oikeusoppineita, tarkkailevia taviksia

Kotikatsomoissa eduskunnan parkkipäätöstä odotetaan sekavin miettein. Lakivaliokunnan ja eduskunnan huoleksi jää kirjata lakiin alusta alkaen pimentoon jäänyttä. On sorvattava ja määriteltävä mm. miten "sopimus" alueen omistajan ja autoilijan välillä parkkialueella käytännössä syntyy. On pohdittava, millaisin keinoin todistetaan, kuka väärin pysäköinyttä autoa oikeastaan ajoi.

Päätään pyörittelevät juridiikan ykkösprofessorien ohella myös "parkkisakot" saaneet ja maksamatta jättäneet.

Tarkennettu jutun alussa klo 10.40: Pysäköintivirhemaksui on täsmennetty muotoon yksityisoikeudelliset pysäköintivalvontamaksut