1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Lapset, tämä iso puulaatikko on kontrabasso! - Konserttikeskus viettää 50-vuotisjuhlaa

Koululaiskonsertteja välittävä Konserttikeskus viettää 50-vuotisjuhlavuottaan. Keskus perustettiin vuonna 1963 ja toiminta alkoi vuotta myöhemmin. Tänä keväänä juhlintaan osallistuvat sadat koululaiset, kuinkas muuten.

kulttuuri
Orkesteri.
Konserttikeskusken välittämä orkesteri soittamassa Kruununhaan yläasteella.Yle

Konserttikeskuksen välittämästä musiikista on saanut viiden vuosikymmenen aikana nauttia yli neljä miljoonaa koululaista.

Keskuksen päämääränä on tarjota konsertti joka kouluun vuosittain, mutta tästä ollaan vielä kaukana, kertoo Konserttikeskuksen toiminnanjohtaja Kari Vase:

- Norjassa vastaava organisaatio järjestää kaksi konserttia vuodessa joka oppilaalle. Meillä se tarkoittaisi noi 4 000 konserttia vuosittain, kun nyt pystymme tarjoamaan 1 200-1 500.

Konserttikeskuksella on sopimus kuudenkymmenen kunnan kanssa jokavuotisesta konsertista kaikille peruskoululaisille. Muuten musiikkihetkiä järjestetään parhaan mukaan niillä kouluilla, jotka niitä tilaavat keskuksen tarjonnasta. Jalo päämäärä kaikkien Suomen koulujen palvelemisesta on tietysti rahasta kiinni.

- Asia ratkeaa lyömällä kolme miljoonaa euroa, vaikka tähän käteen, nauraa Vase.

Konsertti tuli kouluun eikä päin vastoin

Vielä 50 vuotta sitten suomalaislapsen koulupäivä näytti, maistui ja kuulosti toiselta kuin tänä päivänä. Koulun penkkejä kuluttivat suuret ikäluokat. Pirkot ja Jormat ryystivät ruokalassa lihakeittoa ja lauloivat laulutunnilla maakuntalauluja. Mahdollisuudet elävän musiikin kuunteluun oli vain harvoilla.

Koulukonsertteja oli järjestetty suurimmissa kaupungeissa jo 1940-luvulta lähtien, mutta musiikkialan vaikuttajien perustama Konserttikeskus halusi vakiinnuttaa toiminnan.Tuleva Sibeliuksen syntymän 100-vuotisjuhla antoi potkua polkaista toiminta käyntiin.

- Juhlavuosi leimasi alkuaikojen toimintaa, mutta pian Konserttikeskuksen tarjontaan tuli mukaan muutakin musiikkia, jazzia, kansanmusiikkia ja myöhemmin rytmistä musiikkia. Nykyään meillä on kaikki genret hallussa, kertoo Vase.

Monissa maissa lasten musiikkikasvatukseen kuuluu konsertissa käynti paikallisessa konserttitalossa tai vastaavassa. 1960l-luvun alussa konserttitaloja oli vain muutamalla suurella paikkkakunnalla ja välimatka pitkät. Tuntui helpommalta liikutella muusikoita kuin koululaisia.

- Massojen kuljettaminenkin maksaa, eivätkä välimatkat monin paikoin ole lyhentyneet lainkaan. Meillä on useita konsertteja mm. Utsjoella tänä vuonna, tuumaa Vase.

Se, mikä on muuttunut, on muusikoiden taipuisuus ja taito. Konserttikeskuksen vajaan 50 esiintyjän listalle pyrkii vuosittain satakunta uutta muusikkoa tai yhtyettä ja monilla on huippuunsa hiottu, koululaisille sopiva ohjelmisto valmiina. Vasen mukaan esiintyjien tulee olla myös valmiita ottamaan vastaan kritiikkiä keskuksen tuottajilta ja sopeuttamaan musiikkiaan ja esitystään kouluikäisille sopivaksi.

Hittikonsertti on kuultu yli tuhat kertaa

Juhlavuottaan Konserttikeskus viettää mm. Musiikkitalossa konserttien ja juhlaseminaarin myötä. Seminaarissa jaetaan luovalle musiikkikasvattajalle maan historian ensimmäinen Inkku-palkinto. Inkku oli legendaarinen musiikkipedagogi Inkeri Simola-Isaksson, jonka kehittelemää musiikkiliikuntakonseptia pyöritettiin kouluilla yli 1 000 kertaa.

Tulevaisuus näyttää musiikkikasvatuksen suhteen valoisalta. Tai, kuten Kari Vase muotoilee, rahanpuute on hidaste, ei este. Konserttikeskus jatkaa työtään Opetusministeriön tuella. Periaatteessa tuki on harkinnanvarainen, mutta keskuksen asema on vahva.

Vaan kuka tällaista toimintaa nyt voisi vastustaakaan!

- Joskus törmää sellaisiin rehtoreihin, jotka eivät avaa koulunsa ovia konserteille, vaikka kunta olisi valmis sellaisia koululle kustantamaan, kertoo Vase.

- Eivät avaa, vaikka ovella kolkutetaan. Ja näitä kouluja on täällä Etelä-Suomessakin.

Parhaassa tapauksessa koulukonsertti voi antaa kipinän musiikkiin loppuiäksi.

- Minulle tulee klassiselta puolelta mieleen Juha Kotilainen, joka kertooo koululaisena kuulleensa Jorma Hynnisen koulukonsertin ja päättäneensä ryhtyä laulajaksi. Ja nyt hän on tunnettu oopperalaulaja, nauraa Vase.

Lue seuraavaksi