1. yle.fi
  2. Uutiset

Pohjanmaan liitto juhlii kaksikymppisiään - kaavoitus liiton tärkein työ

Pohjanmaan liitto juhlii kaksikymmentävuotista taivaltaan Vaasassa. Maakuntaliiton työ on muuttunut vuosien varrella, mutta kaavoitus on edelleen yksi tärkeimmistä liiton tehtävistä, sanoo maakuntajohtaja Olav Jern.

Kotimaan uutiset
Maakuntajohtaja Olav Jern Pohjanmaan liitosta.
Sami Pöntinen / Yle

Pohjanmaan maakuntaliiton perustamisesta on kulunut kaksikymmentä vuotta. Vaasassa juhlitaan liiton parikymppisiä viikonloppuna. Maakuntajohtaja Olav Jernillä on vielä tuoreessa muistissa se, kuinka valtakunnallisesti haluttiin luoda uusi perusta alueiden kehittämiselle.

Jern kertoo, että kaksikymmentä vuotta sitten alueiden kehitys kuului lääninhallituksille, mutta Esko Ahon hallituksen aikana uutta ratkaisua haettiin selvitysmies Kauko Sipposen avulla. Sipposen asiantuntija-apureina toimivat tuolloin professori Paavo Hoikka sekä Jern itse.

– Selvitysmies Sipponen ehdotti sellaista järjestelmää, että annetaan tämä alueiden kehittämisvastuu sellaisille kuntien liitoille, jotka hoitavat myös seutukaavoitusta, kertoo Jern.

Lääninkokoinen seutukaavaliitto jakoon

Vaasan läänissä seutukaavaliitto oli koko läänin kokoinen. Olav Jern muistelee, että uudistuksen aikaan Seinäjoen seudulta ja Kokkolan seudulta esitettiin, että seutukaava-alue pitää jakaa kolmeen osaan. Selvitysmies Antti Iso-Koivisto kuntaliitosta ehdotti jakamista ja ympäristöministeriö sekä silloinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen esittelivät asian valtioneuvostolle vuonna 1993. Näin syntyi kolme maakuntaliittoa.

Jernin mukaan, tänä päivänä maakuntaliittoihin jakamisen hyötyä voi tarkastella esimerkiksi talouden näkökulmasta. Talousmittareista voi havaita, että Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat maankärjessä, kun katsotaan bruttokansantuotteen lukuja.

– Ainakin talousmittareilla mitattuna tämä oli onnistunut uudistus. Varmasti loi sellaista kasvuvoimaa kaiken kaikkiaan, laskee Jern.

Maakuntaliittojen työ on muuttunut ajan saatossa

Maakuntaliittojen työ on muuttunut vuosien aikana. Jern pitää alueiden kehittämisen osalta erittäin merkittävänä tekijänäi Suomen EU-jäsenyyttä vuonna 1995. Myös maakuntien kaavoitukseen vaikuttanut uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan vuonna 2000.

Olav Jernin mukaan tällä kyseisellä lailla on ollut suuri rooli vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnissa.

– Sen jälkeen kaavoitus oli paljon monimutkaisempaa kuin aikaisemmin, toteaa Jern.

Huippuhetki

Maakuntajohtaja Olav Jernin henkilökohtainen huippuhetki koettiin heinäkuussa vuonna 2006. Tuolloin Vilnassa, Liettuan pääkaupungissa, Merenkurkun saaristosta tuli Unescon maailmanperintökohde.

– Vaikka se ei ole maakuntaliiton ydintehtävää, silti me olimme kiinteästi mukana. Se oli sellainen yhteinen ponnistus koko tälle maakunnalle, joka on jäänyt minulle elävästi mieleen ja olen edelleen ylpeä tästä saavutuksesta, hehkuttaa Jern.

Tällä hetkellä Jernin mukaan tärkein työ maakuntaliitossa on kaavoitustyö. Esimerkiksi parasta aikaa käsittelyssä on tuulivoimakaava. Toinen merkittävä työkenttä on maakuntajohtajan mukaan EU:n uuden rakennerahastokauden käynnistäminen.

Lue seuraavaksi