Pulleat kissat tulevat Hollannista

Pajunoksat valkeine kukintoineen kuuluvat pääsiäisen virpomisperinteisiin ja kukka-asetelmiin. Pajua on kotimaassa pientareet ja ojanpohjat pullollaan, mutta sitä tuodaan myyntiin myös ulkomailta.

Kotimaa
Ulkomaisia pajunoksia kissoineen.
Kuvassa Hollannista tuotuja pulleakissaisia pajunoksia. Jussi Lindroos kävi tutkailemassa myös kotimaisen pajun syvintä olemusta ja pajusta tehtyä maisemataideteosta Jyväskylän Rantaraitin varrella vihersuunnittelija Pekka Ilénin kanssa.

Muun muassa viitasaarelaisessa kukkakaupassa moni on pysähtynyt ihmettelemään paksuja ja suoria pajunoksia, joissa on tasaisin välein pörheitä ja pulleita kissoja. Osa on oksia hypistellessään epäillyt kasvien aitoutta.

Puutarhuri, floristi Henna Suvanto kertoo, että ulkomaisia pajunoksia päätettiin tilata kukkakauppaan edellisen kehnon pajunkissavuoden jälkeen.

– Viime vuonna ei saatu luonnosta pääsiäisen aikaan pajua, niin tilattiin nyt Hollannista näitä isokukkaisia pajuja. Joka päivä on saanut vannoa epäilijöille, että on ne ihan oikeita ja varta vasten kukkakauppaa varten viljeltyjä, sanoo Suvanto.

Hollannissa osataan jalostus ja kasvatus

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen on käynyt katsomassa, kuinka paju Hollannin viljelmillä kasvaa.

Osa ihmisistä ostaa vettäkin pulloissa, vaikka sitä tulee meillä kaikkialla hyvälaatuisena hanasta.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen

– Se näyttää energiapajuviljelmältä eli on hyvin tiheäkasvuista ja suoraa vartta työntävää pajua. Tyypillistä on, että se tekee tosiaan suoraa vartta ja siihen muodostuu käyttötarkoitukseen sopivat kissat eli ne on näyttävän näköisiä, kuvailee Jalkanen.

Suomesta ei varsinkaan floristiikan tarpeisiin kaikkea saa.

– Olemme pohtineet, että eikö voisi löytyä vastaavaa kotimaasta ja laajemminkin luonnonkasvien tuotantoa floristiikan tarpeisiin. Meillä on kuitenkin kapeampi lajisto ja se kasvaa vähän huonommin kuin etelämmässä. Ehkä homma karahtaa myös siihen, että liiketoiminnassa pitää olla saatavissa tasaisesti tasaista laatua. Hyviä yritelmiä on ollut, mutta laajamittaista kotimaista tuontoa ei valitettavasti minun tietojeni mukaan ole käynnistynyt, kertoo Jalkanen.

Hollannilla on puutarha-alalta pitkät perinteet ja kukkamaa on luonut tuotteilleen maailmanlaajuiset markkinat.

– Hollantilaiset ovat puutarha-allalla eteviä ja nopeita tuotekehittelyssä. Heillä on globaali markkinajärjestelmä eli he voivat ajatella, että myydään kaikkialle maailmaan ja se antaa mahdollisuuden tuottaa suuria määriä ja sitä kautta hintakilpailukyky useissa tuotteissa on aivan eri luokkaa kuin mihin me pienillä erillämme kykenisimme.

Suorien ja tasakissaisten pajunoksien takana on Jalkasen mukaan niin lajikevalintoja kuin jalostustakin.

– On valittu lajit, jotka tuottaa halutunlaisen varren ja todennäisesti on myös eri lajeja kuin mitä meidän pellolla kasvaa. On varmaan tehty jalostustakin. Myös korjuu ja lajittelu tehdään huolella, eikä lasketa epätasaisia eriä markkinoille.

Perinteiset pääsiäiskukat pitävät pintansa

Jalkasen mukaan ulkomaisille pajunkissoille on Suomessa jonkin verran kysyntää, mutta mikään miljoonabisnes niiden maahantuonti ja myynti ei ole.

– Osa ihmisistä ostaa vettäkin pulloissa kaupasta, vaikka sitä tulee meillä kaikkialla erittäin hyvälaatuisena hanasta. Osa ostaa valmiina, koska eivät lähde tai pysty niitä luonnosta hakemaan. Pitää myös muistaa, että paju ei ole jokamiehenoikeuden piirissä eli oksia ei sovi ilman maanomistajan lupaa kerätä.

Jalkanen toteaa myös, että paju kuuluu Suomessa pääsiäiseen kuten tulppaanit ja narsissitkin. Pääsiäinen on kukkakaupalle vuoden neljänneksi suurin sesonki. Tällä viikolla esimerkiksi noin kuusi miljoonaa kotimaista tulppaania siirtyy puutarhoilta kuluttajille.

– Aika säpinäviikko on menossa kukkakaupoissa. Jos ruukkunarsissit lasketaan mukaan, niin kyllä narsissi on yhä pääsiäisen ykköskukka ja keltainen on pääsiäiskukkien ykkösväri.