1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Satavuotiaaksi on helppo elää – ainakin teoriassa

Sata vuotta kilahtaa ikämittariin meistä yhä useammalla. Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan paitsi oman, niin myös vielä syntymättömien sukupolvien, elämänlaatuun.

Kuva: Jouko Uschanoff / Yle

Genomisen ravitsemuksen professori Raija Tahvonen tutkii Maa- ja metsätalouden tutkimuskeskus MTT:llä sekä sitä miten eri ravintoaineet vaikuttavat geeneihin, että miten perimämme vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti käytämme erilaisia ravintoaineita hyväksemme.

Tahvosella on hallussa iso pala viisautta siitä, miten ihminen voisi kyetä elämään mahdollisimman terveenä ja mahdollisimman vanhaksi.

- Kyse ei ole vain terveellisestä ravinnosta. Tarvitaan myös liikuntaa ja muita terveellisiä elämäntapoja. On nautittava niukasti alkoholia ja tupakoida ei tietenkään saa. On nukuttava riittävästi ja vaalittava sosiaalisia suhteita. Kyse on siis melko monimutkaisesta verkosta, Tahvonen listaa.

Ihminen valitsee itse

Raija Tahvonen elää kuin opettaa ja kasaa oman työpäivänsä keskellä lounasaikaan lautaselleen runsaasti kasviksia.

- Useassa lounasruokalassa on nykyisin tarjolla hyviä vaihtoehtoja, joista valita. On kuitenkin sitten aina ihmisestä itsestään kiinni, että mitä sitä lopulta syö. Kukaan ei sitä salaattia kenenkäänsuuhun työnnä, Tahvonen hieman naurahtaa.

Kukaan ei sitä salaattia kenenkään suuhun työnnä.

Raija Tahvonen

Terveellinen ravinto on kasvispainotteista. Erityisesti kypsentämättömien kasvisten on todettu edistävän terveyttä.

- Kasvisten lisäksi tarvitaan esimerkiksi pehmeitä rasvoja, kalaa ja täysjyväviljoja. Punaista lihaa tulisi syödä reilusti vähemmän kuin tällä hetkellä syödään, listaa Tahvonen ja viittaa myös hiljattain päivitettyyn ravitsemussuositukseen, joka ohjaa suomalaisia syömään terveellisesti.

Kasvisten määrä suomalaisten ruokavaliossa on lisääntynyt, mutta kirittävää vielä olisi.

- Kymmenenkin annosta eli kourallista kasviksia päivässä olisi hyvä. Suomalaiset syövät nyt vasta noin 300 grammaa kasviksia päivässä, Tahvonen sanoo.

Pitkään ikään kannattaa varautua

Yhä useampi elää satavuotiaaksi eli jokaisen kannattaisi edes hieman pohtia, että millaisen toivoisi oman iäkkäämmän elämänsä olevan.

- Tärkeää ei tietenkään ole vuosien vaan terveitten vuosien määrä, napauttaa Tahvonen.

Tärkeää ei tietenkään ole vuosien vaan terveitten vuosien määrä.

Raija Tahvonen

- Kyse on siitä, että kuinka kauan ihminen pystyy itse päättämään omista asioistaan, näkee, kuulee ja ymmärtää. Silloin elämä on mielekästä, mutta jos esimerkiksi vain makaa jossakin vihanneksena, niin tilanne on kovin erilainen. Jos pystyy elämään terveenä ja osallistumaan yhteiskuntaan, niin sellaiset tuntemani satavuotiaat ovat kyllä ihan mielellään hengissä.

- Kaksikymppisestä varmaan tuntuukin, että satavuotispäivä on vielä kaukana. Mutta keski-ikäisen kannattaa kyllä uhrata ajatus jos toinenkin asian ajattelemiseen.

Valinnoilla on isot jäljet

Kun ihminen tekee elämäntapavalintoja, niin hän yleensä kuvittelee virheellisesti, että ne koskevat vain häntä itseään. Professori Raija Tahvonen palauttaa näin ajattelevan nopeasti maanpinnalle.

Me emme ole vastuussa vain itsestämme, vaan myös tulevista sukupolvista.

Raija Tahvonen

- Kurotamme tämän päivän valinnoillamme todella pitkälle ja niiden vaikutukset tuntuvat jopa vielä syntymättömissä sukupolvissa. Me emme ole vastuussa vain itsestämme, vaan myös tulevista sukupolvista, Tahvonen muistuttaa.

Ruokavalion tulisi hänen mukaansa olla kasvispainotteinen sekä terveyden että ympäristön takia.

- Jopa noin kolmannes ympäristön kuormituksesta tulee siitä, mitä me syömme. Syömisemme vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon pitää rakentaa sairaaloita tai hoivakoteja. Joskus tuntuu unohtuvan, että me voisimme ravintotottumuksillamme vaikuttaa paljon turhiin terveydenhoitokuluihin. Ne voitaisiin helposti kuitata hoitamalla omaa terveyttä.

Usein äitejä syyllistetään, mutta huomautan, että myös miesten elämäntavoilla on vahva merkitys siihen, millainen tulevien sukupolvien terveydentila mahdollisesti on.

Raija Tahvonen

Tahvonen kertoo ruotsalaisista tutkimuksista, joissa havaittiin yhteys isän ruokavalion ja hänen lapsenlapsensa terveyden välillä.

- Kun mies syö esipuberteetti-ikäisenä runsasenergistä ruokaa, niin hänen naispuolisella lapsenlapsellaan on suurempi todennäköisyys sairastua metaboliseen oireyhtymään, Tahvonen sanoo.

Tutkimus on yksi todiste siitä, ettei kenenkään pidä väheksyä omaa osuuttaan sukupolvien ketjussa.

- Usein äitejä syyllistetään, mutta huomautan, että myös miesten elämäntavoilla on vahva merkitys siihen, millainen tulevien sukupolvien terveydentila mahdollisesti on.

Pienillä muutoksilla on merkitystä

Tahvonen ei oleta, että kaikki ryhtyisivät heti noudattamaan ideaalia lautasmallia. Pienilläkin muutoksilla pääsee silti alkuun.

- On otettava pieniä askelia, jos kyse on elämäntavoista. Esimerkiksi pala kokojyväleipää sinne ja toinen tänne. Eihän liikuntaharrastustakaan pidä aloittaa liian reippaasti! vertaa Tahvonen.

Hän itse lähtisi korjaamaan oikein surkeaa ruokavaliota nimenomaan kasviksia lisäämällä.

Viisaat ovat laskeneet, että vuonna 2050 meitä voisi olla noin 10 miljardia. Sellainen väestö voidaan ruokkia, jos keskimääräinen liha-annos on noin 100 grammaa päivässä.

Raija Tahvonen

- Kypsentämättömät, tuoreet kasvikset vähentävät kaikenlaista kuolleisuutta, erityisesti syöpäkuolleisuutta sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta.

Millainen sitten on yhteinen tulevaisuutemme, jos yhä useampi meistä elää aina vain terveempänä ja aina vain iäkkäämmäksi? Millä me mahdumme maapallolle ja mistä meille riittää ruokaa?

- Sepä se! Ainakaan lihaa ei voida tuottaa enää tällaisia määriä. Viisaat ovat laskeneet, että vuonna 2050 meitä voisi olla noin 10 miljardia. Sellainen väestö voidaan ruokkia, jos keskimääräinen liha-annos on noin 100 grammaa päivässä. Noin kolme lihapullaa, siis.

Määrä tuntuu ehkä vähäiseltä, mutta sen verran suomalaiset söivät lihaa 1960-luvulla.

- He elivät kyllä ihan hyvää elämää, Tahvonen sanoo.

Paluu menneisyyteen voi siis olla menolippu tulevaisuuteen?

- Näin se on. Kyllä.