Koe uusi yle.fi

Se on kiltti, se on fiksu, se on hyödyllinen – se on suomenlammas

Sari Heltelän huushollissa syödään tänä pääsiäisenä Aidaa ja Vehnää. Ne ovat molemmat tilan uuhivainaita. Karitsanlihaa ei saada, koska emäntä myi kaikki karitsanlihat.

Kotimaa
Kiharakarvaiset ovat suomenlampaita, sileäturkkiset dorseteja. Hyviä tyyppeja kaikki, sanoo lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä Pro Agria Etelä-Savosta.
Kiharakarvaiset ovat suomenlampaita, sileäturkkiset dorseteja. Hyviä tyyppeja kaikki, sanoo lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä Pro Agria Etelä-Savosta.Satu Haapanen / Yle

Kansainvälistä meininkiä Juvan perukoilla. Lampolassa ollaan ja puhutaan englantia. Eikä mitä tahansa engelskaa, vaan puhdasta oxfordilaista: "come by, lie down, come by out, steady, come by, come by". Sari Heltelä se siinä antaa ohjeita Prim-koiralle, jonka työnä on pitää lammaskatras koossa.

Sari tietää mitä tekee, mutta niin tietää myös Prim. Toinen koira on Kensti, se saa ohjeensa suomeksi ja hyvin sekin hommansa hoitaa. Tosin Kenstin ohjailussa tarvitaan vähän enemmän ääntä, koska koira on jo iäkäs ja kuulo on paitsi valikoiva, myös vähän huono.

– Prim tarkoittaa "Aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan". Kensti on muinaissuomea ja tarkoittaa ahkeraa ja taitavaa, kertoo Sari Heltelä.

– Kun on kaksi koiraa, on kätevää, että toiselle puhutaan suomea, toiselle englantia. Toinen vaihtoehto olisivat tietysti pillikäskyt, mutta mä olen aika huono pillin käytössä. Ääni kuitenkin riittää vaikka naapurikylällekin.

Pattoihin kesähommiin

Putkisalon kartanon lampaat ovat hiljattain tulleet Juvalle kesälomille. Nyt ensin ne ovat Sari Heltelällä tilan lampolassa, myöhemmin ne siirtyvät kesätöihin Pattoin museotilalle. Siellä ne pitävät huolta ympäristöstä, ovat siis luonnon monimuotoistajia. Sen lisäksi, että suomenlammas on kaunis, se mahdollistaa sellaisten kasvien kasvamisen, jotka eivät rehevämmässä pärjää. Kun lammas syö rehevät kasvit, harvinaisemmatkin kasvit pärjäilevät.

Kaikissa television lammasohjelmissa lampaat aina määkivät vinhasti, mutta nämä ovat aivan hiljaa. Mikä niitä vaivaa?

– Kun lammas on tyytyväinen, niillä on oikea ruokinta ja niillä on kavereita, niillä ei ole mitään syytä huutaa, Sari kertoo.

– Ne huutavat vain, jos on nälkä tai jano tai karitsa kadoksissa tai joku hämmennys.

Siinäkö ne tämän pääsiäisen paistit touhuavat?

– Tämän vuoden paistit ovat jo lihoina, Sari Heltelä, lammastuotannon erityisasiantuntija Pro Agria Etelä-Savosta naurahtaa.

– Huomaatko nuo lampaitten takapuolen päällä olevat punaiset laikut? Ne ovat merkkinä siitä, että pässi on käynyt ja lampaat ovat nyt joutilaskaudella. Ensi vuoden pääsiäispaistit ovat niiden sisällä hyvin, hyvin pienessä muodossa.

"Villa viis"

Lammas kantaa keskimäärin 143 vuorokautta. Sanonta kuuluu "villa viis" eli viikkoa vaille viisi kuukautta. Päivien lukumäärä voi vähän heittää. Jos on oikein monta sikiötä, lammas voi kantaa 140 päivää tai saattaa mennä 145 päivää. Liharotuiset kantavat vähän pitempään kuin suomenlampaat.

Suomenlampaat ovat maailmalla kuuluisia siitä, että ne tekevät paljon karitsoita: yhdestä seitsemään, keskimäärin 2,7. Muunrotuiset suomalaiset lampaat tekevät keskimäärin 1,8, kun maailmalla tehdään vain puolitoista karitsaa.

– Suomalaiset lampaat ovat siis poikkeuksellisia ja se on hyvä, koska meillä ruokinta on tosi kallista, Sari Heltelä sanoo. - Täällähän joudutaan pitämään lampaita sisällä, ei niitä voida pitää pitkin maita ja mantuja.

Sari Heltelällä on lampolassa kahdennäköisiä lampaita: kiharaturkkisia ja sileäkarvaisia. Kaksi on rotujakin: suomenlammas ja dorset.

Suomenlampaan turkki laineilee upean kiharana. Niitä on neljää väriä: valkoista, mustaa, ruskeaa ja harmaata. Suomessa on toinen harmaarotuinen lammas kainuunharmas, joka pitää vain osata erottaa harmaasta suomenlampaasta.

Sileäturkkinen dorset on englantilainen rotu. Niin suomenlammas kuin dorset ovat maailman kuuluisimpia siitä, että ne pystyvät syyskaritsointiin. Useimmat lammasrodut eivät pysty.

Suomenlammas on kuuluisa sikiävyydestään ja kyvystään ympärivuotiseen karitsointiin.

– Sitä on viety 42:een maahan, joten ei se mikään turha ole, Sari Heltelä muistuttaa.

Burgundinpata lampaasta

Sari Heltelä antaa vaivattoman ja varmasti onnistuvan lammaspadan ohjeen. Lihaksi kannattaa ostaa hitaasti kypsyvää etulapaa tai niskaa reilunkokoinen pala. Paloittele liha jo edellisenä iltana ja nosta palat liemeen, jossa on punaviiniä, laakerinlehtiä ja valkosipulia. Liemi peittää palaset. Liha saa olla marinadissaan yön yli.

Seuraavana päivänä lihapalat pyyhkäistään kuiviksi ja ruskistetaan. Jos marinadi on kovin töhnäisen näköinen, heitä se pois ja pane paistettujen lihojen seuraksi pataan uudet punaviinit, laakerinlehdet ja valkosipulit. Lisää myös tomaattipyrettä ja pane liha lempeään lämpöön uuniin muutamaksi tunniksi.

Muutaman tunnin kypsyttelyn jälkeen pata otetaan uunista ja lisätään sinne juureksia. Pane pata takaisin uuniin. Kuutioi pekonia ja silppua salottisipulia, paista ne. Jos sinulla on pakkasessa kesällä kerättyjä herkkutatteja, lisää nekin, mutta muussa tapauksessa herkkusienetkin käyvät. Lisää kaikki uunissa muhivaan pataan. Jos padassa alkaa olla jo tungosta, nostele lihattomiksi muhineet luut pois, niitä ei enää tarvita. Jos olet hillosipulien ystävä, nekin sopivat pataan.

Tarkista onko padassa sopivasti suolaa, lisää lempiyrttiäsi, jos tahdot. Esimerkiksi timjamia tai rosmariinia tai minttua.

Keitä kattilallinen perunoita. Uunipata on valmis, kun perunatkin ovat.