Talousprofessori: Wahlroosin Ruotsiin muutto malliesimerkki verokilpailusta

Taloushistorioitsijan mielestä Wall Street -tyyppinen maailmantalous on pakottanut kaikin tavoin verotuksen alentamiseen. Näin on pyritty miellyttämään pääomapiirejä. Tilanne on kuitenkin mahdollistanut rikkaiden veroshoppailun, arvioi taloushistorian professori Markku Kuisma.

Kotimaa
Markku Kuisma.
Markku Kuisma.Yle

Taloushistorioitsija pitää Sampo-konsernin, Nordean ja UPM:n hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin päätöstä muuttaa kirjoille Ruotsiin malliesimerkkinä verokilpailusta.

Ylen aamu-tv:ssä vierailleen professori Markku Kuisman mukaan vuosikymmeniä jatkunut kehitys on johtanut pääomapiirien veroshoppailuun.

– Meillä on 90-luvulta lähtien ollut tällainen Wall Street -tyyppinen maailmantalouden malli, joka on iskenyt kaikkialle maailmaan. Se tarkoittaa sitä, että kun näitä rajoja on purettu, verotusta on ollut pakko alentaa kaikilla tavoilla, jotta miellytettäisiin näitä pääomapiirejä. Tässä tilanteessa se mahdollistaa rikkaille veroshoppailun.

Kuisma muistutti, että Suomi on korkean verotuksen maa – tosin Euroopan tasolla vasta seitsemänneksi korkeimman.

– Verotuksen ei pitäisi olla taloudellisen kasvun kannalta kuitenkaan vielä ongelma, koska meidän edellämme on korkean verotuksen maana esimerkiksi Saksa, jota me katselemme ihaillen, Helsingin yliopiston taloushistorian professori Kuisma totesi.

Luokitusnäkymän heikkeneminen "luonnollinen asia"

Kuisma pitää ymmärrettävänä luottoluokittaja Standard & Poor'sin arviota Suomen talousnäkymistä. S&P päätti perjantaina laskea Suomen pitkäaikaisten valtionlainojen luottoluokitusnäkymiä negatiivisiksi. Kuisma huomautti, että Suomen taloustilanne on kehittynyt heikosti jo seitsemän vuotta.

– Kyllähän tässä tilanteessa on aika luonnollinen asia, että ikään kuin pikkusen hälytyskellot soivat, kun sitä käännettä ei vaan näytä tulevan. Siinä ei oikeastaan auta velkojen leikkaaminen kamalan paljon. Pahimillaan jyrkkä leikkaaminen saattaa aiheuttaa sen, että vähäinenkin vire katoaa taloudesta. Tämä on hyvin hankala tilanne siinä mielessä. Me voimme periaatteessa vielä velkaantua pitkään, kolmesta viiteen vuotta tällä tahdilla, jos me tietäisimme, että se käänne tulee, mutta kun me emme tiedä, Kuisma sanoi.