Suomalainen robottiosaaminen nousee pian kartalle

Robottiasiantuntijat puuhaavat Suomelle robotiikan tiekarttaa. Se ohjaisi robottien ja automatiikan kehitystä alan kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailussa.

Kotimaa
Robotti tanssitunnin vetäjänä.
Suomi voisi tulevaisuudessa olla maailman johtava hoitorobottien valmistaja, visio Aaltoyliopiston robotiikan ja automatiikan professori Ville Kyrki. Terveydenhuollossa robotti voi raskaan fyysisen työn lisäksi toimittaa lemmikin virkaa, kuten Japanissa kehitetty Paro-hylje tekee.Yle

Robotti-intoilijat, tutkijat ja yritysmaailma yrittävät yhdessä saada Suomelle järjestelmällisen ja kansallisen suunnitelman robotiikan kehittämiselle. Eri tahot ovat pohtineet ja kehittäneet robotteja ja automatiikkaa jo vuosikausia, mutta nyt alan asiantuntijat haluavat työstä järjestäytynyttä.

- Robotiikka on nousussa ja moni alan toimija näkee tarpeelliseksi kansallisen tiekartan, Aaltoyliopiston robotiikan ja automaation professori Ville Kyrki perustelee.

Suomen tulevaisuus on palveluroboteissa

Kyrkin mukaan Suomi lähtisi kansainväliseen robottikilpaan kolmella kärjellä: työkoneilla, teollisuusrobotiikalla ja palveluroboteilla. Erityisesti suomalaisilla terveydenhuollon roboteilla olisi tilausta, uskoo Kyrki.

- Uskon, että Suomessa on potentiaalia palvelurobotiikassa erityisesti hoitotehtävissä. Suomalaiset ovat avoimia tekniikan hyödyntämisessä elämisen apuna. Tämä koskee kaikenikäisiä. Se voi olla tärkeä vahvuus, kun palvelurobotteja aletaan kehitellä ja käyttää esimerkiksi vanhustenhoidon apuna. Tässä puhutaan pidemmästä aikavälistä kuin esimerkiksi työkonerobotiikassa, jossa puhutaan tästä hetkestä.

Kyrkin mukaan hoitorobotit eivät korvaisi ihmisiä pitkälläkään aikavälillä. Niiden tehtävänä olisi lähinnä vähentää hoitajien fyysistä kuormitusta. Robotti voisi esimerkiksi hoitaa potilaan nostamisen pelkällä napin painalluksella. Lemmikin robotti sen sijaan voisi korvata.

- Robotit, jotka tuovat sosiaalista kontekstia tulevat yleistymään esimerkiksi vanhuksilla, jotka eivät enää voi pitää lemmikkiä. Ihminen pystyy huolehtimaan robotista, vaikka ei pystyisi enää huolehtimaan koirasta. Jos jokin muu voi tuoda saman hyvinvoinnin ja turvan kuin lemmikki, en tuomitsisi sitä vain, koska se on mekaaninen kone.

Suomi ei ole vielä pudonnut kärryiltä

Kyrkin mukaan robotiikan valmistus tarvitsee yhtenäisen suunnan ja suunnitelman, jotta pieni maa pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Kiire alkaa olla, sillä muun muassa Yhdysvalloilla, Etelä-Korealla ja Alankomailla on jo suunnitelma robotiikan kehittämisestä. Alankomaiden tiekartassa tosin keskittytään lähinnä lypsykoneiden valmistukseen.

- Alankomaat on maatalousrobotiikassa kansainvälistä kärkeä. Siellä suositeltiin, että julkinen sektori toimii aktiivisesti siinä, että sovelluksia otetaan käyttöön, koska jostain tarvitaan niitä ensimmäisiä tilaajia. Siinä julkisen sektorin rooli on merkittävä, Kyrki sanoo.

Yhdysvaltojen ja Alankomaiden tiekartat valmistuivat viime vuonna. Koko Euroopan yhteistä tiekarttaa päivitetään kahden vuoden välein.

Suomen tiekartta voisi olla valmis ensi vuoden alussa.

- Työhön menee ainakin puoli vuotta. Jos olemme oikein optimistisia, jotain valmista voi olla jo tämän vuoden puolella. Prosessi on hyvin alussa. Nyt vasta kartoitamme toimijoita, jotka haluavat prosessiin mukaan.