Melkein 160 000 suomalaislasta vaarassa luisua köyhyyteen ja syrjäytyä

Suurin syy lapsiköyhyyden lisääntymiseen Euroopassa on vuonna 2008 alkanut talouskriisi, joka on aiheuttanut työttömyyttä ja rapauttanut Euroopan maiden hyvinvointijärjestelmiä. Myös Suomessa on säästetty lasten ja perheiden köyhyyttä vähentävistä keinoista, muun muassa lapsilisistä.

Ulkomaat
Kirjaa lukeva lapsi.
Pelastakaa Lapset ry

Tuoreen tutkimuksen mukaan näennäisestä hyvinvoinnista huolimatta köyhyys on arkipäivää kymmenille miljoonille lapsille myös Euroopassa.

Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat lähes 27 miljoonaa eurooppalaista lasta, käy ilmi Pelastakaa lapset -järjestön raportista. (siirryt toiseen palveluun)

Suomessa hieman alle 15 prosenttia lapsista on vaarassa luisua köyhyyteen ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Vuoden 2012 luvuilla tämä tarkoittaa noin 158 000 alle 18-vuotiasta suomalaislasta.

Myös muualla Pohjoismaissa köyhyys ja sen mukanaan tuomat ongelmat uhkaavat lapsia.

Ruotsissa melkein 20 prosenttia lapsista on köyhyysvaarassa. Islannissa tasan 16 prosenttia, Tanskassa hieman yli 15 prosenttia ja Norjassa noin 12 prosenttia. Suomen naapurimaassa Virossa puolestaan noin 22, 5 prosenttia lapsista elää köyhyyden varjossa.

Kurjin kohtalo lapsilla on Bulgariassa ja Romaniassa, joissa molemmissa yli 52 prosenttia lapsista uhkaa köyhyys ja syrjäytyminen. Parhain tilanne lapsilla on vertailun mukaan Norjassa.

Syrjäytymisvaarassa ja köyhyyden uhkaamienlasten määrä kasvoi Euroopassa lähes miljoonalla vuosien 2008–2012 välillä. Pelkästään vuosina 2011–2012 näiden lasten määrä nousi noin puoli miljoonaa.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Unohda ravitseva ruoka ja kouluretket, hääto uhkaa

Lapsiköyhyyttä on lisännyt vuonna 2008 alkanut talouskriisi, joka on aiheuttanut työttömyyttä ja rapauttanut Euroopan maiden hyvinvointijärjestelmiä.

Talouden kurjistumisella on ollut vakavia seurauksia lasten elämään Euroopassa. Köyhyys ei tarkoita vain rahan, ruoan, vaatteiden tai kunnollisen asunnon puuttumista.

Perheen köyhyys rajoittaa kouluttautumista, harrastamista ja vapaa-aikaa suhteessa lapsen paremmassa asemassa oleviin ikätovereihin.

Lapsi voi unohtaa maksulliset kouluretket, kirjojen ostamisen ja kaikki huvitukset, kun vanhemmilla on vaikeuksia maksaa asuntolaina. Pahimmassa tapauksessa asunto on jo menetetty ja perhe häädetty.

Köyhyyden mukanaan tuomat ongelmat kaventavat lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Köyhyys myös vaikuttaa lapsen omakuvaan hänen verratessa tilannettaan muihin lapsiin. Lisäksi vähäosaisuus siirtyy herkästi sukupolvelta toiselle.

Suomessakin säästetty lapsiköyhyyttä vähentävistä keinoista

Raportin mukaan tehokkaimmat keinot vähentää lapsiköyhyyttä ovat erilaiset tulonsiirrot ja toimet, joilla vaikutetaan vanhempien työllisyyteen.

Kirjaa lukeva lapsi.
Pelastakaa Lapset ry

Lasten köyhyys on suurinta niissä Euroopan maissa, joissa työmarkkinat ovat epätasa-arvoiset, ja joissa on epäonnistuttu sosiaaliturvan kohdentamisessa kaikkein vähäosaisimmille lapsille.

Lasten ja perheiden köyhyyttä vähentävistä keinoista mainitaan muun muassa tuettu asuminen, vanhempainvapaat, verovähennykset, varhaiskasvatus ja muut kuntien palvelut.

Tutkimuksesta selviää, että Suomi on niiden kuuden maan joukossa, joissa lapsiköyhyyden riski on alentunut vuosien 2008 ja 2012 välillä, kun otetaan huomioon sosiaaliset tulonsiirrot. Tämä tarkoittaa, että Suomi on onnistunut tähän asti ohjaamaan sosiaaliturvan oikeisiin kohteisiin.

Taloustilanteen takia monessa Euroopan maassa kuten myös Suomessa lapsia koskeviin tulonsiirtoihin on tehty säästöjä. Jyrki Kataisen hallitus on muun muassa päättänyt leikata perusopetuksesta ja lapsilisistä, rajoittaa päivähoito-oikeutta ja pienentää asuntolainan korkovähennystä.

Pelastakaa lapset vetoaakin Euroopan maiden päättäjiin lasten köyhyyden vähentämiseksi. Järjestö katsoo, että poliittiset lupaukset lasten aseman parantamiseksi ovat liian usein jääneet korulauseiksi ilman resursseja.

Raportin tiedot on kerätty 28 EU-maasta sekä Islannista, Norjasta ja Sveitsistä. Tutkimuksessa on käytetty Eurostat-tilastoja, EU:n köyhyys-ja syrjäytymisriskiä kuvaavaa AROPE-indikaattoria sekä peruskoulun jälkeisiä koulutustietoja.