1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Hyppynarulla hyppäämisen taito on vaarassa kadota

Lapset harrastavat urheiluseuroissa nykyään enemmän kuin koskaan ennen. Liikuntatieteen tohtori, dosentti Timo Jaakkolan mukaan lapset liikkuvat silti vähemmän kuin aikaisemmin.

Kuva: YLE / Raila Paavola

Lapset liikkuvat asiantuntijan mukaan yhä vähemmän arjessa. Arkiliikunnan vähentyminen verottaa lasten motorisia taitoja. 

- Kokonaisvaltaisten perusmotoristen taitojen kehitys ei ole samalla tasolla kuin se on ollut. Esimerkiksi hyppynarulla hyppääminen eli tasajalkahyppy on usealle lapselle aivan liian vaikeaa, sanoo Turun kaupungin kouluikäisten lasten liikuntapalveluvastaava, fysioterapeutti Yasmin Akbulatin.

Akbulat toimii työnsä ohella baletti- ja jumppaohjaajana. Hän kertoo näkevänsä taitojen puutteen hyvin juuri voimistelussa.

– Hyppynarulla hyppääminen on konkreettinen esimerkki lapsen perusmotorisista taidoista. Se vaatii fysiikkaa, vähän voimaa ja jonkin verran koordinaatiota. Jos eivät edes liikuntaa jo harrastavat ja siitä kiinnostuneet lapset osaa hypätä narulla, antaa se hyvän kuvan lasten yleisestä liikuntaosaamisesta.

– Se on asia, johon pitäisi puuttua ehdottomasti, painottaa Akbulat.

Lasten elämästä puuttuu arkiliikunta

Lasten motoristen taitojen heikentymistä vuosikymmenten aikana ei ole vielä voitu todistaa tutkimuksin, sillä liikuntataidoista ei ole systemaattista seurantatietoa pitkältä ajalta. Toistaiseksi on olemassa varovaisia päätelmiä asiasta ja sen syy-seuraussuhteesta.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen dosentin Timo Jaakkolan mukaan yhtenä syynä voisi olla liikunnan määrän ja liikuntakulttuurin muuttuminen.

Jos eivät edes liikuntaa jo harrastavat ja siitä kiinnostuneet lapset osaa hypätä narulla, antaa se hyvän kuvan lasten yleisestä liikuntaosaamisesta.

Yasmin Akbulat

– Lapset ja nuoret liikkuvat nykypäivänä huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Tämä on ristiriidassa sen tosiasian mukaan, että lapset ja nuoret harrastavat nykyään urheiluseuroissa enemmän kuin koskaan.

Vanhemmat menevät usein halpaan, koska luulevat harrastuksissa käyvien lastensa liikkuvan tarpeeksi. Pelkkä ohjattu urheiluseuraliikunta muutamana kertana viikossa ei riitä dosentin mukaan kasvavan lapsen liikuntamääräksi.

– Alakouluikäisten lasten pitäisi liikkua kaksi tuntia päivässä ja yläkouluikäisten puolitoista tuntia päivässä. Kaksi tuntia kuulostaa suurelta määrältä, mutta sen voi kerätä 10 minuutin pätkissä.

– Kaikki lähtee liikkeelle matalamman tehon liikunnasta eli arkiliikunnasta. Siitä, liikutaanko paikasta toiseen lihasvoimalla vai mennäänkö autolla. Harrastukset ovat kirsikka kakun päällä, pohja hankitaan arkiliikunnasta.

Liikkuva lapsi on taitava muutenkin

Jaakkola on tutkinut lasten motorista kehitystä ja sen vaikutusta koulumenestykseen Jyväskylän yliopistossa. Hyppynarutestissä lapsi hyppii 15 sekuntia narulla ensin toisella jalalla ja vaihtaa lennosta toiseen jalkaan. 30 sekunnin kuluttua lasketaan hyppyjen määrä.

Liikkuva lapsi pärjää koulussa paremmin.

Timo Jaakkola

– Tällainen testi korreloi erittäin hyvin kouluarvosanoihin eli koulussa menestymiseen. Hyppynarulla hyppäämisessä on jotakin samanlaista, mitä vaaditaan koulun teoria-aineissa selviytymiseen eli keskushermoston prosessit ovat samanlaisia. 

– Liikkuva lapsi pärjää koulussa paremmin. Tämä on havaittu lukemattomissa kansainvälisissä standardoiduissa kognitiivisissa tutkimuksissa.

Liikuntatottumukset opitaan hyvin varhain. Kolmen vuoden iässä lapsi alkaa jo urautua elintapoihin, jotka hän oppii ympäristöstään.

– Uhkakuva on, että meillä kasvaa nyt lukuisa määrä ihmisiä, jotka eivät opi liikunnallisesti riittävän aktiivista elämäntapaa. Tämä aiheuttaa myöhemmässä elämässä pitkäaikaissairauksia. Nyt jo tiedetään, että kakkostyypin diabetes lisääntyy valtavasti ja sen puhkeaminen aikaistuu, tietää Jakkola.

Vanhempien ylisuojelevuus vie lapsilta liikunnan ilon

Lasten liikkumattomuuden syyksi sekä Akbulat että Jaakkola nimeävät ensimmäiseksi lisääntyneen ruutuajan.

– Nykyteknologian käyttäminen nykyään on niin helppoa ja se on saatavilla kaikkialla. On puhelimet ja tietokoneet ja padit. Teknologian käyttäminen on korvannut ulkona leikkimisen, sanoo Yasmin Akbulat.

Perheet voivat esimerkiksi kieltää lasta kiipeilemästä tai tasapainoilemasta kaiteilla.

Yasmin Akbulat

Perheillä on suuri vastuu lapsen vapaa-ajan liikunnasta. Joskus vanhemmat suojelevat jälkikasvuaan liiallisesti.

– Perheet voivat esimerkiksi kieltää lapsen kiipeilyn tai kaiteilla tasapainoilemisen. Sillä, että pidetään lapsesta liian hyvää huolta, on vaikutuksensa lasten motoriseen kehitykseen. Lapsi tietää hyvin usein omat rajansa eri asioissa.

Akbulat sanoo, että viime aikoina on levinnyt tietoa, ettei virallista ruutuaikaa ole.

– Se on virheellinen tieto ja antaa käsityksen, ettei sillä ole mitään väliä kuinka paljon sitä televisiota katsoo. Ruutuaikaa saa olla enintään kaksi tuntia päivässä.