Lehtokotilotaistelu alkoi kotipuutarhoissa

Puutarhojen ja puistojen kiusalliset nilviäiset, lehtokotilot, ovat jo hereillä. Vitsaus leviää vuosi vuodelta laajemmalle sekä maata pitkin että ihmisten avustamana. Puutarhaharrastaja ei malta ummistaa silmiään lehtokotiloarmeijalta vaan keruukierrokset on pakko aloittaa jo nyt.

luonto
Kevään ensimmäiset lehtokotilot
Tanja Perkkiö / Yle

Lehtokotilojen valtaamilla alueilla käydään jatkuvaa taistelua pihojen virkistysarvoa vähentäviä nilviäisiä vastaan. Lahden puutarhaseuran puheenjohtaja Heli Kiander kertoo kotipihallaan metodeistaan.

– Aamuin illoin kerätään lehtokotilot tyhjiin maitopurkkeihin, joissa on etikkaa. Joskus illalla saattaa olla monta purkillista kasassa.

Lehtokotiloiden kerääminen on keskeisin hävityskeino, sillä kotiloita on valtavasti.

– Jos näet yhden, lähellä on monta, Kiander kertoo.

Puutarhaharrastajien nettipalstoille ilmoitettiin kevään ensimmäisistä havainnoista vast'ikään. Lehtokotilot leviävät ihmisten mukana ja paikallisesti ne vaeltavat uusille alueille.

Kiander muutti nykyiselle asuinpaikalleen Asikkalan Vääksyssä kymmenen vuotta sitten, lehtokotilot saapuivat kolmisen vuotta sitten.

– Niitä oli oikein rintama tuolla muutaman sadan metrin päässä, ja nyt ne ovat tässä, hän harmittelee.

Sodassa on monet konstit

Taistelussa kasveja syövää ja puutarhassa liikkuvan jalkojen alla ikävästi raksahtelevaa lehtokotilokantaa vastaan kokeillaan kaikenlaisia keinoja. Heli Kianderkin on kokeillut vaikka mitä.

– Keräily, tuhka, kalkki, kaikkea on kokeiltu. Uusimpana olen kuullut kuparilangasta, mutta siitä ei ole kokemuksia.

Lehtokotiloiden poimiminen pois on tehokasta, mutta jostakin niitä tuntuu tulevan lisää ahkerienkin kerääjien pihoille. Aineista tehoo ainakin rautafosfaatti, jota myydään Ferramol-nimellä.

– Ferramol tehoaa, mutta sitä pitää olla koko ajan laittamassa.

Keräily, tuhka, kalkki, kaikkea on kokeiltu.

Keräilemistä voi helpottaa asettamalla pihaan ansoja, kuten laudankappaleita, vanerinpalasia tai pahvia.

– Tärppeinä voi käyttää pahveja, joiden alle kosteaan lehtokotilot hakeutuvat ja ne voi poimia sieltä. Mutta kun ei viitsisi koko pihaa peittää pahvipaloilla, Heli Kiander naurahtaa.

Luontainen vihollinen toiveissa

Antautuminen ei tule tässä sodassa kuuloonkaan, sillä lehtokotilot veisivät samalla voiton puutarhasta nauttimisesta.

Puutarhaharrastajat toivovat, että lehtokotilolle löytyisi ihmisen lisäksi luontainen vihollinen. Siilien, sammakoiden ja joidenkin lintujen on nähty otuksia syövän.

Joitakin kasveja lehtokotilot välttelevät, esimerkiksi kurjenpolvesta on senkaltaisia kokemuksia. Ruusukemaisesti kasvavissa taas on niille turvapaikkoja.

Pengomme kukkapenkkiä vielä osittain lepotilassa olevien kasvien varsien ja kuivien ruskein lehtien alta. Ensin löytyy monta tyhjää kuorta, sitten ensimmäinen elävä lehtokotilo.

– Siinä se kevään ensimmäinen on, etikkaan vaan. Viimeistään pääsiäisenä, jos lämpenee niin kuin on luvattu, on pakko aloittaa keräilykierrokset, Heli Kiander huokaa.