Keltainen kirjasto – ikkuna maailmaan

Suomen pitkäikäisin kirjasarja Keltainen kirjasto täyttää 60 vuotta. Sarja sisältää yli 400 käännoskirjaa, ja joukossa on lukuisia nobelistikirjailijoita.

kulttuuri
Kirjoja.
Yle

Keltaraitaiset kirjat ovat tuttu näky suomalaisten kirjahyllyssä. Jo 60 vuoden ajan Keltainen kirjasto on tuonut suomalaisille laadukasta luettavaa. Ja yhä vieläkin sarjan tarjonta kiinnostaa lukijoita vahvistaa tiimivalmentaja Taija Gripentrog Akateemisesta kirjakaupasta.

– Kyllä asiakkaat tulevat varta vasten hakemaan Keltaisen kirjaston kirjoja. Lukija tietää, mitä saa ostaessaan sarjan kirjoja. Enimmäkseen ostajat ovat aikuisia, jotka ovat lukeneet sarjan kirjoja jo vuosikymmenten ajan. Moni myös kerää sarjaa. Tunnen ihmisen, jolla on hyllyssä 12 metriä Keltaista kirjastoa alkuperäisissä kansissa.

Maailma auki suomalaislukijoille

Keltainen kirjasto syntyi aikaan, jolloin Suomessa oli pulaa kaikesta, ja ennen kaikkea laadukkaasta käännöskirjallisuudesta. Sotien jälkeen viihdekirjallisuus kukoisti, mutta laadukas maailmankirjallisuus puuttui Suomesta.

Laadukas kirjallisuus ei ole välttämättä vaikeaa. Onhan mukana esimerkiksi sellaisia kansan suosikkeja kuten John Irving ja Haruki Murakami.

Päivi Koivisto-Alanko

Keltaista kirjastoa on julkaistu vuodesta 1954 lähtien, jolloin ilmestyi Alan PatonLiian myöhään vesipääsky. Sarjan isä oli Tammen legendaarinen kustantaja Jarl Helleman. Hän tunsi maailmankirjallisuuden ja halusi tuoda suomalaisten käsille sellaisia kirjailijoita kuten Ernest Hemingway ja John Steinbeck.

– Keltainen kirjasto syntyi tarpeesta avata maailma suomalaisille lukijoille. Helleman tiesi, että maailmalla julkaistaan paljon hienoa kirjallisuutta, josta Suomessa ei tiedetty yhtään mitään, kertoo suomennetun kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Päivi Koivisto-Alanko Tammesta.

Keltaisesta kirjastosta löytyy jo yli 400 kirjaa, joiden joukossa on lukuisia maailmankirjallisuuden klassikoita kuten James Joycen Odysseus _ja J.D. Salingerin _Sieppari ruispellossa. Myös nobelistikirjailijat ovat hyvin edustettuina Keltaisen kirjaston valikoimassa. Kaikkiaan nobelisteja on mukana 28, muun muassa viime vuoden nobelisti kanadalainen Alice Munro.

Hyvä tarina ratkaisee

Keltaiset raidat kirjankansissa on lupaus laadusta ja Keltaisella kirjastolla onkin hieman elitistinen leima.

– Se on aivan turhaa! Eihän laadukas kirjallisuus ole välttämättä vaikeaa. Onhan mukana esimerkiksi sellaisia kansan suosikkeja kuten John Irving ja Haruki Murakami, muistuttaa Koivisto-Alanko.

Tunnen ihmisen, jolla on hyllyssä 12 metriä Keltaista kirjastoa alkuperäisissä kansissa.

Taija Gripentrog

Vuosittain keltaraidallisia kirjoja julkaistaan 7 - 10 kappaletta. Mitään tarkkoja määritelmiä kirjasarjaan pääsylle ei ole.

– Yritän vain löytää ne hyvät kirjat. Niitä on tietysti kauhean paljon, mutta yritän painottaa tarinaa. Hyvä tarina on tärkeintä. Lisäksi tietysti mietimme hieman maantieteellistä jakaumaa. On aina mukava tuoda esiin tekijöitä vähemmän tunnetuilta kielialueilta, valaisee Päivi Koivisto-Alanko Tammesta.

Käännöskirjallisuus on hiipunut

Viime vuosina käännöskirjallisuuden kustantaminen on vähentynyt, sillä lukijoita kiinnostaa enemmän kotimainen kirjallisuus. Käännöskirjallisuuden kustantaminen on myös kalliimpaa kustannustaloille, jotka varsinkin nykyään miettivät tarkkaan julkaisujaan.

– Laadukas käännöskirja on isompi riski kuin kotimainen kirja, koska sen alkuinvestointi on suurempi. Oikeuksien ostamisen lisäksi tulevat käännöskulut, sanoo Päivi Koivisto-Alanko.

Käännöskirjallisuuden suosion laskuun vaikuttaa myös muutos julkisuuspelissä. Kirjailijoista on tullut Suomessa julkisuudenhenkilöitä, joiden ajatukset, työt ja teot kiinnostavat ihmisiä.

– Maailmankirjallisuuden tähtiä on tietysti vaikea saada tänne vierailulle. Ja vaikka toisimmekin jonkun kuuluisuuden tänne, se ei herätä mitään suurta hälyä. Ulkomaiset kirjailijat eivät vain kerta kaikkiaan ole niin läsnä tässä meidän arjessamme, kuvailee Päivi Koivisto-Alanko Tammesta.