Vuosikymmeniä kangaskauppiaana lomia pitämättä: "Ei ole tullut mieleenkään jäädä eläkkeelle"

Vappu Ihalainen osti kangaskaupan 39 vuotta sitten työskenneltyään ensin kankaiden parissa tukkukaupassa. Hän kertoo olevansa kangaskaupassa kuin kotonaan, eivätkä lomat tai eläkepäivät ole saaneet houkuteltua häntä pois työn parista.

Kotimaa
Vappu Ihalainen työskentelee yrittäjänä kangaskauppa Kagas-Kulmassa.
Yle Heli Mälkiä

Vappu Ihalainen aloitti kangaskauppiaana Lappeenrannassa toukokuussa 1975. Siitä lähtien hän on ollut työelämässä mukana, eikä ole pitänyt lomia.

– Lappeenranta oli silloin todella pieni ja kaikki olivat enemmän tuttuja toisilleen. Silloin suurin osa myymälöistä sijaitsi Valtakadun varressa. Myymälät olivat pääasiassa pieniä liikkeitä, oli kahvikauppaa, karkkikauppaa ja ompelimoja, Ihalainen muistelee 40 vuoden takaista kaupunkikuvaa.

Olen niin tottunut tähän, että lähden aamulla työhön, enkä jää kotiin.

Vappu Ihalainen

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Ihalainen oli työskennellyt tukkupuolella, jossa kankaat olivat tulleet hänelle tutuiksi. Oman kangaskauppansa, Kangaskulman, hän osti valmiina yrityksenä. Liike sijaitse viime aikoihin asti hiljattain puretussa Tapanaisen talossa. Ihalainen kertoo työn olleen alussa jännittävää.

– Jouduin leikkaamaan kymmenen senttiä farkkukangasta ja jännitti niin paljon, että milloin puolitoistametrinen kangas tulee loppuun, Ihalainen naureskelee muistellessaan yrittäjänuransa alkuaikoja.

Ihalainen kertoo lisänneensä etenkin liikkeensä verhokangastarjontaa entisen yrittäjän jäljiltä, trikoo-, pyyhe-, ja pöytäliinakankaita valikoimasta on löytynyt aina.

Valmistuotteet ovat kaventaneet kangaskauppojen elintilaa

70-luvun lopulla etenkin ompelijat kuuluivat kangaskaupan vakioasiakaskuntaan, neljän vuosikymmenen aikana asiakaskunta on kuitenkin ehtinyt vaihtua.

Ihalainen on huomannut, että nykyaikana ihmiset ostavat vaatteita enemmän valmistuotteina, tämä näkyy kangaskaupassa.

Ajattelen, että elämässä pitää mennä aina eteenpäin.

Vappu Ihalainen

Kangas-Kulma sijaitsi 70-luvulta lähtien viime tammikuuhun asti Valtakadun ja Kirkkokadun kulmassa sijainneessa Tapanaisen talossa. Nyt tuolla paikalla on suuri monttu, joka odottaa uutta rakennusta.

Tien toiselle puolelle liikkeensä muuttanut Ihalainen sanoo, ettei hän tunne haikeutta, vaikka rakennuksesta onkin runsaasti muistoja.

– Ajattelen, että elämässä pitää mennä aina eteenpäin.

Vaikka vanha rakennus oli purkutuomion alla pitkään ja eläkeikäkin oli tullut täyteen jo aikapäiviä sitten, Ihalainen ei koskaan edes harkinnut lopettavansa kangaskauppaansa.

– Olen niin tottunut tähän, että lähden aamulla työhön, enkä jää kotiin. Täällä menee päivä niin mukavasti ja nopeasti ja kun olen yksineläjä, niin tämä on se elämisen muoto. Kangaskauppa on kuin koti.

Palvelu on pienyrittäjän valtti

Konkariyrittäjä sanoo yrittäjyyden vaikeutuneen tulleen aina vain tiukemmaksi vuosien saatossa. Tavaratalojätti Ikean tuloon hän suhtautuu varauksella.

Mitä isompia liikkeitä tulee, niin sitä enemmän ne koettelevat pienyrittäjiä, mutta palvelu on kuitenkin pienyritysten valtti.

Vappu Ihalainen

– Aina kun tulee uusi yritys, niin se on joltakin toiselta pois. Toivottavasti emme kaikki kaadu, jos Ikea tulee. Mitä isompia liikkeitä tulee, niin sitä enemmän ne koettelevat pienyrittäjiä, mutta palvelu on kuitenkin pienyritysten valtti, Ihalainen toteaa.

Kangas-Kulma ei enää nimensä mukaisesti sijaitse kulmassa, mutta asiakkaita on kuitenkin vielä riittänyt vuokrien kattamiseksi. Kangaskauppiaalla itsellään ei ole suosikkikangasta tai -tekstiiliä, mutta yhdestä asiasta hän ei tingi.

– Monet asiakkaat ihmettelevät aina, että miksi tuo utelee, että mihin käyttöön kangas tulee. Periaatteeni kuitenkin on myydä sopivaa kangasta sopivaan käyttöön, sopimatonta en myy, Ihalainen toteaa napakasti.