1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Euroehdokkaissa ykköskaartia ja uskollisia puurtajia

Puolueiden eurovaalilistojen kärkinimet ovat politiikan raskassarjalaisia. Joukosta löytyy muun muassa ministereitä ja virkavapaalla oleva komissaari. Suurimman ehdokasjoukon muodostavat kuitenkin politiikan peruspuurtajat, jotka tuovat omien viiteryhmiensä äänet yhteiseen pottiin.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Puolueet ovat lyöneet eurovaalitiskiin kovia nimiä kokoomuksen Stubbista keskustan Rehniin. Perussuomalaisten ykkösehdokkaan, Jussi Halla-ahon mielestä oli aikakin; laimea äänestysinto on ollut enimmäkseen puolueiden oma vika.

- Puolueet ovat suhtautuneet eurovaaleihin vähän niin kuin toisarvoisiin vaaleihin. Se on näkynyt ehdokasasettelussa esimerkiksi; on asetettu ehdokkaaksi rallikuskeja, tv-juontajia, muita julkkiksia. Nyt ollaan liikkeellä kovalla kaliiberilla. Jos äänestysaktiivisuus vielä laskee, niin on ihan perusteltua kysyä, mikä on europarlamentin legitimiteetti.

Viime eurovaaleissa harvempi kuin joka toinen äänioikeutettu vaivautui uurnalle. Halla-aho toivoo myös erityisen Eurooppa-kriittisen kannattajajoukkonsa ymmärtävän, että äänestämättä jättäminen on onneton protesti. Esimerkiksi maahanmuuttokysymyksistä päätetään yhä enemmän EU-tasolla ja kansallinen lainsäädäntö on vain täytäntöönpanoa.

- Vaikkapa vapaaseen liikkumiseen liittyvät asiat näkyvät helsinkiläisten arjessa konkreettisesti esimerkiksi slummiutumisena. Suurin osa meidän kansallisesta lainsäädännöstämme tulee tällä hetkellä Euroopan Unionista ja tämä on asia jota ihmiset eivät välttämättä aina kotimaassa hahmota.

Omien äänestäjien tuki yhteiseen pottiin

Siinä missä Halla-aho on ehtinyt kampanjoida pian vuoden, toiset vasta aloittavat vaalityötään. Puolueet ovat pantanneet listojensa viimeisiä paikkoja, jotta jokaiselle viiteryhmälle on varmasti tarjota jotakin.

Viikonvaihteessa Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kokoomuksen Tapani Mäkisen puhelin pirisi kuumana; puolueelta tuli kutsu. Listalle tarvittiin keski-ikäistä kuntapolitiikan konkaria, jolla on metropoliasiat hanskassa ja yrittäjien tuki plakkarissa.

Vuorokausi ehdokkaaksi ilmoittautumisen jälkeen Mäkinen on itsekin koko jutusta vielä hämillään.

- No olen mä kyllä itsekin tosi yllättynyt tästä. Kun puolueen puheenjohtaja Katainen ja puoluesihteeri Tujunen pyysivät ja kokivat tärkeänä, että mä olisin ehdokkaana nimenomaan pääkaupunkiseudun edustajana näissä vaaleissa, niin otin haasteen vastaan. Ihan mielelläni tässä olen.

EU-aiheisesta tietovisasta tai tarkan vaaliohjelman laadinnasta Mäkinen ei innostu, mutta vakuuttaa olevansa tosissaan metropolin kilpailukyvyn puolesta Eurooppaan menossa. Kovin suurta huolta läpimenosta neljännesvuosisadan Vantaan valtuustossa istuneella kuntakonkarilla ei ole. Omaa eduskuntavaalityötään Mäkinen ei myönnä valmistelevansa.

- Jokainen minulle annettu ääni on ääni kokoomukselle, että kyllä tässä eurokampanjaa tehdään.

Eurokriisi sai ihmiset kiinnostumaan

Keravalaisen toisen kauden kaupunginvaltuutetun, vasemmistoliiton Pia Lohikosken mielikuvitus on ollut kovassa käytössä. Maan kattavaa vaalikampanjaa pitäisi tehdä kengännauhabudjetilla; puolueelta tuli ehdokkaille tonni ja pieniä puroja on herunut muun muassa ammattiosastoilta. Rahahanat ovat kuitenkin edustavaalejakin tiukemmassa.

- Ei mainoksia tosiaan paljon ostella, rahaahan menisi ihan hirveästi. Nämä valtakunnalliset vaalit ovat tällaiselle persaukiselle ehdokkaalle aika hankalat. Tilaisuuksia voi kiertää lähinnä Etelä-Suomessa ja paljon voi kampanjoida sosiaalisessa mediassa.

Lohikoskenkin motivaatiossa iso tekijä on puolueen menestyksen turvaaminen. Vasemmistoliitto menetti viimeksi ainoan paikkansa, mutta nyt gallupit lupaavat paluuta Brysseliin. Oma asialista on pitkälle sama, kuin kunnallispolitiikassakin; tärkeimpänä lasten oikeuksien turvaaminen talouden kurimuksessa.

Valtiontalouksien romahtelun ja suomalaisen kunnan kukkaron kevenemisen kohtalonyhteys on Lohikosken mielestä alkanut valjeta myös äänestäjille. EU-asiat kiinnostavat hänen mukaansa torillla jututettavaa kansaa entistä enemmän.

- Kyllä eurokriisi, talouskriisi on tehnyt sen, että ihmiset huomaavat entistä enemmän, miten nämä asiat vaikuttavat meihin.