Rundgren penää ministeriltä perusteita Tornionjoen lohen kuulumisesta valtiolle

Kansanedustaja Simo Rundgren on jättänyt kirjallisen kysymyksen maa- ja metsätalousministerille Tornion-Muonionjoen regale-oikeudesta. Rundgren haluaa ministeri Jari Koskiselta perusteet sille, miksi lohen ja taimenen kalastusoikeus kuuluu rajaväylässä valtiolle.

Simo Rundgren
Teuvo Lehtolan sylissä 20,8 kiloinen lohi
Näin komean lohen Tornionjoesta Kolarin Lappeassa nosti paikallinen kalastaja Teuvo Lehtola. Lohi painoi 20,8 kiloa. Kala on 123 senttiä pitkä.Tuula Ruokanen

Regale-oikeus tarkoittaa kuninkaanoikeutta, jossa lohen ja taimenen kalastusoikeus kuuluu rajaväylässä valtiolle. Muiden kalojen kalastusoikeus on vesialueen omistajalla.

Rundgren kyseenalaistaa kirjallisessa kysymyksessään ministerin tähän asti antamat perustelut regaaliselle kalastusoikeudelle. Tornionjoen regale- eli kuninkaanoikeuden historia on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1773. Tuolloin Ruotsin kuningas päätti sodan ahdingossa ottaa joen talojen kalastusoikeudet valtiolle. Regale-oikeus on nykypäivänä kyseenalaistettu jokivarressa laajasti.

”Regale-oikeus puuttuu perustuslain suojaa nauttivaan yksityiseen omistukseen ja on sen kanssa ristikkäinen intressi. Sen vuoksi noudatetulle kalastusregaalille olisi tullut esittää ja on esitettävä täsmällinen oikeusperusta. Jos tasavaltamme vallankäyttö perustuu olettamuksille, se ei ole kestävällä pohjalla”, Rundgren perustelee.

Rundgren kysyy ministeriltä: ”Mihin oikeustoimeen, lakiin tai normiin ministerin vastauksessaan mainitsema valtion regaalioikeus perustuu ja mihin normiin perustuu se, että valtio soveltaa regaalipohjaista kalastusoikeuttaan vain Tornionjoella ja sielläkin vain viehekalastuksessa?”

Rundgren teki ministerille samasta aiheesta kysymyksen 16.4.2013 ja vastauksessaan 26.4.2013 Koskinen sanoi, että lohen ja taimenen kalastusoikeus Tornion-Muonionjoessa kuuluu regale-oikeuden perusteella valtiolle.

Ministerin vastaus ei Rundgrenille riitä. ”Maa- ja metsätalousministeriöltä on runsaan kymmenen vuoden aikana useaan otteeseen kysytty valtion regaalisen kalastusoikeuden alkuperää. MMM on eri vastauksissaan jättänyt kertomatta sen oikeustoimen, lain tai normin, johon sen väitetty kalastusoikeus perustuisi. Vastauksissa perustelut ovat olleet erittäin vaihtelevia ja jopa keskenään ristiriitaisia”, Rundgren sanoo.

Rundgren jätti kirjallisen kysymyksen 9. huhtikuuta. Ministeri vastaa kirjalliseen kysymykseen kirjallisesti viimeistään 21 päivän kuluessa sen toimittamisesta valtioneuvostoon.

Lähteet: Tiedote