Vapaamuurari: "Jäseneksi pääsee kun on tolkun mies"

Vapaamuurarit ovat raottaneet viime vuosina oviaan yhä avoimemmin tiedotusvälineille. Järjestön jäsenmäärä kasvaa vuosi vuodelta kymmenillä.

Kotimaa
Vapaamuurarien tilat Seinäjoella.
Vapaamuurarien tilat Seinäjoella.Pasi Takkunen / Yle

Suomeen 1900-luvun alussa rantautuneella vapaamuurarijärjestöllä on Suomessa noin 4100 jäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina 2-3 prosentin tahdilla.

Kontiolahtelainen vapaamuurari, Pohjois-Karjalan prikaatin komentajanakin toiminut eversti evp Pekka Ripatti kertoo, että jäsenmäärän kasvu on suoraa seurausta järjestön uuteen mediastrategiasta.

– Olemme avautuneet medialle avoimemmin viime vuosina. Se johtuu siitä, että jutut mediassa alkoivat olla niin hirvittäviä. Kun ollaan salaperäisiä, niin se herättää tietysti kiinnostusta. Nykyisin kerromme toiminnasta ja esittelemme myös toimitiloja tiedotusvälineille, Ripatti kertoo.

Kaksi asiaa pysyy salassa

On kuitenkin asioita, joista ei julkisesti edelleenkään hiiskuta: jäsenlistat ja jäseneksiottorituaalit pysyvät edelleen salassa.

Jutut mediassa alkoivat olla niin hirvittäviä.

Pekka Ripatti

– Muuten rituaalinäytelmä, jolla jäseneksi pyrkivä otetaan sisään menettäisi makunsa. Mutta ei siellä mitään tervailla, kuten joissain jutuissa (siirryt toiseen palveluun)on kerrottu, Pekka Ripatti toteaa.

Vapaamuurareiden keskusjärjestön Suurloosin puheenjohtaja Juhani Vuori kertoi viime vuonna Yleisradion haastattelussa, että vapaamuurarilupaus annetaan köysi kaulalla.

– Tämä on pitkä, lähes 300-vuotinen perinne. Sitä noudatetaan yhdessä kolmesta asteesta, oppilasmuurariasteella. Muilla asteilla köysi on käsivarrella tai vyötärön ympärillä, Vuori kuvailee.

"Nuoria vaikea saada jäseneksi"

Jäseniensä henkistä kehittymistä painottavat vapaamuurarit ovat olleet Suomessa alusta asti vaikutusvaltaisten miesten ryhmä.

Mitään ammattikriteeriä ei ole, ei tarvitse olla johtavassa asemassa.

Pekka Ripatti

Pohjois-Karjalassa vapaamuurareilla on yhteensä neljä loosia, eli osastoa. Niistä kolme toimii Joensuussa ja yksi Lieksassa. Joensuussa jäseniä on noin 130 ja Lieksassa 40. Aikaisemmin maakunnan syrjäisin loosi kokoontui Nurmeksen Bombassa, mutta nykyisin pääpaikka on Lieksassa. Muurariuden eri liitännäisasteita on lukuisia.

Mukaan pääsee kolmen vapaamuurarin suosittelemana. Jäseneksiottoaika kestää 1-2 vuotta.

– Yhdessä loosissa meillä on erityisesti lääkäreitä, yhdessä virkamiehiä ja opettajia. Sitten on myös pienyrittäjiä ja eläkeläisiä. Mutta mitään ammattikriteeriä ei ole, ei tarvitse olla johtavassa asemassa. Jäseneksi pääsee kun on tolkun mies eikä ole vankilatuomioita. Perusmuurariudessa kokoonnutaan kerran kuukaudessa, Ripatti selventää.

Pohjois-Karjalan vapaamuurareiden keski-ikä on korkea, eikä nuoria ole helppo saada mukaan. Nuorin jäsen on Ripatin mukaan hieman alle 40-vuotias.

– Nuorilla on kiivas elämänrytmi. Myös leijonilla (Lions Clubilla) ja rotareilla (Rotary International) on samanlainen tilanne.

Joensuussa oma asuntosäätiö

Vapaamuurarit perustivat vuosikymmeniä sitten Joensuuhun myös oman säätiön, jonka tehtävänä on vuokrata asuntoja vähävaraisille. Kareliasäätiö osti vastikään kerrostalotontin Joensuun kaupungilta Rantakylän kaupunginosasta 156 000 eurolla. Tontilla on kaksi kerrostaloa, joissa on yhteensä 100 asuntoa. Ne on suunnattu vanhuksille, mutta taloissa on asunut myös opiskelijoita.

Säätiö on puhtaasti hyväntekeväisyystyötä.

Martti Pietarinen

Tontilla on myös rakennusoikeutta, mutta järjestön mukaan rakennussuunnitelmia ei tällä hetkellä ole.

– 1970-1980-lukujen taitteessa perustetun säätiön tarkoituksena oli tarjota asuntoja veteraaneille, invalideille ja leskille. Tilanne on veteraanien osalta muuttunut vuosien varella, mutta asuntojen käyttöaste on ollut yleensä lähellä 100 prosenttia. Säätiö on puhtaasti hyväntekeväisyystyötä, kertoo Kareliasäätiön toiminnanjohtaja ja vapaamuurari Martti Pietarinen.

Kareliasäätiön toiminta on osa vapaamuurareiden hyväntekeväisyystoimintaa. Vaikka järjestön päätyö on Ripatin sanoin "henkisen temppelin rakentamista erilaisten rituaalien avulla", ovat erilaiset lahjoitukset pysyvä osa toimintaa.

Vuoden alussa Joensuussa kokoontuneet vapaamuurarit lahjoittivat 30 000 euroa Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin toimintaan. Rahalla liitto kouluttaa ohjaajia syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttamiseksi kotioloissa.

– Emme ole pitäneet sitä työtä pinnalla. Se on ollut näkymätöntä. Olemme antaneet Pohjois-Karjalassa nopeasti ensiapua perheille rahastomme kautta esimerkiksi tulipalon tai leskeksi jäämisen jälkeen, Ripatti kertoo.