1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kotimaiset maatiaiskanat pelastettiin viime tipassa sukupuutolta

Suomalaisten maatiaiskanojen uskottiin jo hävinneen kokonaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus etsi jäljelle jääneet kanat ja aloitti säilytysohjelman. Kanaloissa nokkii nyt jo liki 5 000 maatiaiskanaa.

Kuva: Yle

Eeva-Stiina Snellman sekoittelee piimään upotettuja, kuivattuja nokkosenlehtiä ja vie kulhon oljilla vuorattuun ulkohäkkiin. Hän avaa navetan luukun ja  päästelee kanamaisia kutsuhuutoja. Ulos kipittelee heltat heiluen neljä savitaipeleenkanaa ja kaksi komeaa kukkoa.

– Olen ollut MTT:n säilytysohjelmassa mukana toistakymmentä vuotta, Snellman kertoo.

– Kesällä nämä saavat kuopsutella vapaana  tilan pihalla. Kukko on herrasmies ja nokkii kanoilleen sontiaisia ja muita herkkupaloja.

MTT aloitti maatiaiskanarotujen säilytysohjelman vuonna 1998. Kannat romahtivat tehotalouden paineessa ja maatiaiskana oli vähällä kuolla sukupuuttoon.

– Maatiaskanoja löytyi jopa vanhojen maalaistalojen  peräkammareista. Siellä ne pääsivät mummun kanssa keinutuoliin kiikkumaan,  Snellman nauraa.

5 000 eloisaa maatiaiskanaa

Maatiaskanan kasvattajien määrä on kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä mukana  on noin 300 säilyttäjää ja 50 poikastuottajaa. Suurin osa kanaloista on pieniä, muutaman yksilön kanaloita. MTT suosittelee pitämään yhtä kukkoa noin 4-5 kanaa kohti.

Muniminen on jännittävä juttu. Kana päästelee erityisiä munimisääniä ja sitten kukolle tulee kiire.

Eeva-Stiina Snellman

– Maatiaiskana on eloisa ja viisas eläin, Eeva-Stiina Snellman kertoo ja ottaa syliinsä kultarintaisen mustan kanan. Kukko hermostuu välittömästi ja emäntä palauttaa kanan kukon viereen.

Maatiaiskanoja pitää hoitaa lajille tyypillisissä olosuhteissa. Ikkunallinen lattiapehkukanala, josta pääsee ulos, on hyvä paikka. Osa säilyttäjistä tuottaa poikasia.

– Maatiaiskanaloita on täällä Salon seudulla paljon muun muassa omakotitalojen pihoilla, Snellman kertoo. Snellmanin luomutila kanoineen, vuohineen, lampaineen ja kasvimaineen sijaitsee Perttelissä, joka kuuluu Salon kaupunkiin.

Maatiaiskanat ovat elinvoimaisina, pitkäikäisinä ja  kylmää kestävinä sopeutuneet Suomen ilmastoon. Nyt eri  kantojen maatiaiskanoja on koko maassa viitisen tuhatta.

Hyviä munia naapureillekin

Maatiaiskanojen munat ovat pienehköjä, 40-55:n gramman painoisia.

Eeva-Stiina Snellman Kuva: Yle

– Muniminen on jännittävä juttu. Kana päästelee erityisiä munimisääniä ja sitten kukolle tulee kiire. Se juoksee kesällä pihan läpi ja käy katsomassa munaa ja kanaa ja loikkii sitten takaisin lauman muita kanoja hoivaamaan.

Snellmanin taloudessa munia riittää enemmän kuin omaan tarpeeseen.

– Savitaipaleen kana munii 0,75 munaa päivässä, joten kyllä näitä riittää ystävillekin jaettaviksi. Hyviä ovat, enkä muita enää söisikään, kuittaa Eeva-Stiina Snellman.

Uudet säilyttäjät toivotetaan tervetulleiksi.

– On mahtava juttu, että  tutkijat ovat mukana säilyttämässä monimuotoisuutta ja näitä ihania maatiaiskanoja, Snellman iloitsee.