Tuntematon aromimaailma antaa maku- ja tuoksuelämyksiä

Sallittuja aromiaineita on EU:n listalla lähes kymmenkertainen määrä lisäaineisiin verrattuna. Silti aromit, aromiaineet ja aromivalmisteet ovat jääneet kuluttajille melko tuntemattomiksi.

Kotimaa
Energiajuomatölkkejä kaupan hyllyssä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

EU:n elintarvikevirasto Efsan sallimia aromiaineita on käytössä 2 500. Salllittuja lisäaineita on vain 330, mutta ne tulee ilmoittaa tarkemmin elintarvikepakkauksissa. Kuluttajalle aromit ovat melkoinen sekamelska ja esimerkiksi lisäaineet tutumpia.

- Lisäaineiden osalta vaaditaan aika tarkka merkintä, lisäaineen käyttötarkoitus ja sen e-koodi tai nimi. Aromien osalta ei vaadita ihan yhtä tarkkaa merkintätapaa, voidaan käyttää sana aromi tai aromivalmiste. Ainoa poikkeus tästä on kofeiini, joka tulee merkitä, sanoo ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen Evirasta.

Yli parin tuhannen aromiaineen lisäksi käytössä on hiukan vähäisempi määrä aromivalmisteita. Niitä EU alkaa vasta listata. Näiden lisäksi käytetään myös aromeja, esimerkiksi luontaisia aromeja tai luontaisten ja keinotekoisten aromiaineiden yhdistelmiä.

Aromien tarkoitus on antaa makua elintarvikkeisiin, sanoo Ruokapyramidihuijaus-kirjan toinen tekijä Susanna Kovanen.

- Aromit ovat aineita, joita käytetään muuttamaan elintarvikkeiden makua ja tuoksua. Aromit tarjoavat elämyksiä. Kuluttajat haluavat uudenlaisia makukokemuksia, ja kun korvataan vaikka marjaa esimerkiksi jogurteissa, keinotekoinen aromi on usein halvempi, sanoo Kovanen.

- Esimerkiksi luonnossakin aromit voivat koostua sadoista yhdisteistä, samaan tapaan luodaan keinotekoisia aromeita useammasta aineesta.

On epäselvää, kuinka paljon aromiaineita käytetään valmisteissa

Kukaan ei oikein tiedä, paljonko aromiaineita ja aromivalmisteita elintarviketeollisuus ja valmistajat käyttävät. Ruokapyramidihuijaus-kirjan toinen kirjoittaja Susanna Kovanen arvioi, että paljon.

- Aromeja käytetään tosi suuressa osassa elintarvikkeita, varsinkin herkuttelutuotteissa kuten makeisissa ja muissa välipalatuotteissa sekä valmisruuissa, arvioi Kovanen.

Samaan tapaan kuvaa aromiaineiden käyttöä elintarvikeylitarkastaja Liisa Rajakangas maa- ja metsätalousministeriöstä.

- Niitä käytetään virvoitusjuomissa, makeisissa, melkein missä tahansa elintarvikkeissa, sanoo Rajakangas.

Sen sijaan Elintarviketeollisuusliiton elintarvikeasiantuntijan Mari Jääskeläisen mukaan ei voida sanoa, että aromiaineiden käyttö olisi lisääntynyt.

- Vaikka aromiaineiden lista on pitkä, ei voi sanoa, että niitä käytettäisiin enemmän kuin aikaisemmin. Pikemminkin trendi on se, että käytetään luontaisia aromeja. Jos esimerkiksi pakkauksessa lukee, että käytetään luontaista sitruuna-aromia, niin se on sitten sitruunasta tehty aromi, vakuuttaa Jääskeläinen Elintarviketeollisuudesta.

Aromi tulee lähinnä hajusta

Elintarvikeylitarkastaja Liisa Rajakangas maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että ensimmäiset aromit tehtiin jo 1800-luvulla ja keinotekoiset aromit alkoivat olla tuttuja 1950-luvulla.

- Jo 70-luvulla lähes joka kodissa löytyi keinotekoista vaniljaa eli vanilliinia, se on puunjalostusteollisuuden sivutuote.

Aromin kehittelyssä olennaisempaa on haju kuin maku, sillä ihmisen kieli tuntee vain viisi makua, mutta lukemattomia hajuja, sanoo elintarvikeasiantuntija Mari Jääskeläinen.

- Haihtuvat yhdisteet ruuasta kulkeutuvat nenäonteloon, ja niiden lisäksi maistetaan maku. Tosiasiassa ruuan maun mielikuva tulee lähinnä tuoksusta, vain harvoin pelkästään kielellä maistetusta mausta, sanoo Mari Jääskeläinen Elintarviketeollisuusliitosta.

Aromeja elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan ja hajusteteollisuuteen

Aromien ja aromiaineiden sekä valmisteiden tuotannosta on paisunut valtaisa teollisuudenhaara. Samat aromintekijät tuottavat makuja ja hajuja elintarvike-, kosmetiikka- ja hajusteteollisuudelle. Tietokirjailija Susanna Kovasen mukaan esimerkiksi aromijätti Kerryn valmistamia aromeja on yli 9 000 tuotteessa, 120 maassa, vieläpä sovitettuina eri kulttuureihin.

Viime vuonna aromintuottajat valitsivat vuoden aromiksi keinotekoisen limen ja tänä vuonna karhunvatukan, jota löytyy esimerkiksi juomista.

Nykyisin tuotetaan myös uusia keinotekoisia aromeja, joilla ei ole enää yhteyttä luontoon.

- Esimerkiksi blue heaven -niminen aromi koostuu useasta mausta tai mielikuvasta. Siinä yhdistyvät sininen väri, maito ja vanilja. Nämä ovat uudenlaisia makuja, joille annetaan omat nimensä, kuvailee tietokirjailija Susanna Kovanen.