Kotihoidossa pidetään täysin liikuntakyvyttömiä vanhuksia – hoitajat käyvät jopa kahdeksan kertaa päivässä

Laitoshoidon purkaminen on johtanut siihen, että kotihoidossa pidetään entistä huonokuntoisempia vanhuksia. Lähi- ja perushoitajien liiton mukaan osa kotihoidon asiakkaista tarvitsee apua aina sängyssä kääntymisestä peseytymiseen.

Kotimaa
Lähikuvassa iäkkään naisen sormet ristissä.
Samuli Holopainen / Yle

Laitoshoidon purkaminen ja iäkkäiden kotihoidon suosiminen on johtamassa uusiin ongelmiin. Kotonaan asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia: esimerkiksi Kuopiossa kotihoidon asiakkaista osa jopa on täysin liikuntakyvyttömiä tai dementoituneita.

– Kuopiossakin on jo ajettu monta laitosta alas ja vanhukset on siirretty kotiin valtakunnallisen ohjeen mukaisesti. Moni vanhus on niin huonossa kunnossa, että ei pysty itse tekemään järin mitään. Heitä täytyy auttaa joka ikisessä toiminnassa: vuoteesta ylös nousemisessa, sängyssä kääntymisessä, ruokailussa ja pesussa, kertoo pääluottamusmies Merja Ohvo Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPerista.

Osa ikäihmisistä tarvitsee kotihoitoa jopa 5–8 kertaa vuorokaudessa ja työtä tehdään parityöskentelynä. Yleisesti kotihoidon kattona on pidetty neljää käyntiä vuorokaudessa, jonka jälkeen hoivan arvioidaan vastaavan hinnaltaan jo laitospaikkaa. Kotihoidon arvellaankin tulevan nykyisellä menetelmällä hyvin kalliiksi kaupungille.

– Yksi hoitaja ei pysty auttamaan huonokuntoista vanhusta. Jos ajatellaan, että kaksi hoitajaa joutuu siellä käymään, siinähän menee kahden ihmisen henkilötyövuosi yhtä ihmistä hoitaessa, Ohvo huomauttaa.

Myös vanhusta muistettava kuunnella

Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan kaikkien ihmisten tulisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Asialla on kuitenkin kääntöpuoli: jotkut vanhuksista olisivat halukkaita muuttamaan kotoa laitokseen.

Esimerkiksi Kuopiossa on sairaalan osastoilla ja kotona kymmeniä vanhuksia odottamassa sopivan hoitopaikan avautumista, kertoo palveluohjauspäällikkö Aino Hietakorpi.

Kotona on kaikkein paras olla niin kauan kuin pystyy olemaan.

Hilja Rahunen

Vaikka suositusten mukaan kotona olisi hyvä asua pitkään, on myös muistettava kuunnella itse vanhusta, SuPerin Merja Ohvo huomauttaa.

– Jos vanhus haluaa asua kotona, hänen täytyy antaa asua siellä niin pitkään kuin mahdollista. Sitten on vanhuksia, jotka eivät välttämättä halua enää olla kotona. Jos seitsemän kertaa vuorokaudessa täytyy käydä jonkun luona ja hoitajat ovat ainoa kontakti muihin ihmisiin, onko siinä järkeä? Laitoksessa on elämää paljon enemmän kuin ne muutamat minuutit vuorokaudessa.

Jos vanhus joutuu asumaan yksin kotona tahtomattaan, yksinäisyydestä ja pelkotiloista voi tulla vaivaa.

– Kun et pääse mihinkään, tulee toisista riippuvainen olotila. Ja jos pääseekin liikkumaan, joutuu monta kertaa soittamaan hoitajalle että sydämestä ottaa ja tarvitsee myös keskusteluapua. Kyllähän nämä näkyvät myös päivystystilastoissa, Merja Ohvo sanoo.

Arvioiden mukaan tulevaisuudessa tilanne ei ainakaan helpota, vaan luvassa on toimintakyvyltään yhä heikompia asiakkaita. Kuopio arvioi, että vanhusten keskimääräinen toimintakyky vastaa jo tehostetun hoivan tarvetta vuonna 2014. RAVA-indeksin arvioidaan olevan 3.41.

RAVA-indeksiä käytetään yleisesti kuvattaessa 65-vuotiaiden ja vanhempien ihmisten toimintakykyä ja avuntarvetta.

"Kotona on paras paikka olla"

Kuopiossa tällä hetkellä lähes 20 prosenttia yli 75-vuotiaista vanhuksista on kotihoidon piirissä, ja pystyy siten asumaan kotonaan.

Yksi pitkäänkotonaan asuneista on kuopiolainen 94-vuotias Hilja Rahunen, joka asuu yksin, mutta saa tarvittavaa apua kerran päivässä. Kotihoitaja käy auttamassa Rahusta esimerkiksi siivoamisessa ja ruuanlaitossa.

Ja jos pääseekin liikkumaan, joutuu monta kertaa soittamaan hoitajalle että sydämestä ottaa ja tarvitsee myös keskusteluapua.

Merja Ohvo

– Sukulaisilta saan apua välillä ja hoitaja käy aamusella auttamassa aamutoimissa kuten suihkussa ja ruuanlaitossa. Minulla on hirveen hyvä olla kotona. Kotona on paras paikka olla, eihän siinä muuta mahdollisuutta olekaan.

Rahunen sanoo kaipaavansa eniten ulkona liikkumista, joka on talvella vaikeaa.

– En minä hirveästi ole ulos päässyt, mutta mieli on tehnyt. Nyt käyn ulkona kun kesä tulee, silloin pystyy lähtemään.

Hilja Rahunen sanoo pärjäävänsä hyvin ajattelematta liikaa tulevaisuutta ja elävänsä päivän kerrallaan.

– Ei sitä osaa ajatella eteenpäin. Aika tuo sen tullessaan, nyt eletään tätä aikaa ja muuta ei ole. Kotona on kaikkein paras olla niin kauan kuin pystyy olemaan. Tietysti jos sänkypotilaaksi joutuu, tarvitsee sairaalahoitoakin.