Siittiön ja munasolun lukkiutumistavan selviäminen antaa uutta toivoa lapsettomuushoitoihin

Brittitutkijat löysivät munasolun pinnalta proteiinin, jonka ansiosta siittiö pääsee yhdistymään munasoluun. Siittiöstä vastakappale on löytynyt jo aiemmin japanilaisissa tutkimuksissa.

Ulkomaat
Alkio mikroskoopissa.
Hedelmöittyneestä munasolusta jakaantunut alkio mikroskooppikuvassa.Elise Tykkyläinen / Yle

Tutkijat uskovat ratkaisseensa pitkään tutkitun kysymyksen mekanismista, jolla nisäkkäiden – myös ihmisten – siittiö ja munasolu yhdistyvät. Löytö antaa uutta toivoa lapsettomuudesta kärsiville ja voi mahdollistaa myös uusia ehkäisymenetelmiä.

Japanilaistutkijat kertoivat yhdeksän vuotta sitten löytäneensä nisäkkäiden spermasta pintamolekyylin, jonka ansiosta siittiö tarttuu munasoluun. Siitä alkoi vastakappaleen etsintä munasolun pinnasta. Tuon ongelman brittiläisen Wellcom-säätiön tutkijat kertovat nyt ratkaisseensa.

Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vastaus on munasolun pinnassa ohuen kalvon alla piilevä proteiini. Tutkijat ovat nimenneet sen junoksi roomalaisten hedelmällisyyden jumalattaren Junon mukaan. Japanilaisten nimi siittiön molekyylille on izumo eli japanilainen hääpyhäkkö.

Brittitutkijat havaitsivat myös, että 30–45 minuuttia sen jälkeen, kun siittiö on päässyt munasolun sisään, pintakalvon juno irtoaa. Tuolloin munasolu lukkiintuu eivätkä muut siittiöt pääse tuomaan sinne alkiokehityksen sotkevia lisäkromosomeja.

Hormonihoidoista tulisi tarpeettomia

Tutkimusta johtaneen biokemisti Gavin Wrightin mukaan yksinkertainen geneettinen testi riittää selvittämään, onko naisen junoproteiinissa hedelmättömyyttä aiheuttavaa vikaa. Sen toteaminen säästäisi naisen sellaisilta pitkiltä ja kalliilta nykyhoidoilta, jotka eivät junon puuttuessa voi tuottaa tulosta.

Niiden sijaan voitaisiin yrittää yksittäisen siittiön pistämistä kohtuontelossa olevan munasolun sisään. Hormonihoitoa ei tarvittaisi silloin lainkaan, junon löytäjät sanovat.

Sheffieldin yliopiston hedelmättömyystutkija Allan Pacey kommentoi kollegojensa havaintoa lupaavaksi. Hän arvelee, että junon puuttuminen tai siinä olevat viat ovat iso syy lapsensaantivaikeuksiin.

Kääntäen hän pohtii, voisiko junon toiminnan estäminen lääkkeillä olla aivan uudenlainen keino muuhun kuin hormonaaliseen ehkäisyyn sekä ihmisillä että muilla nisäkäslajeilla.

Lähteet: AFP, Reuters, Yle Uutiset