Tutkimus: Keripukki nujersi Amerikan ensimmäisen eurooppalaiskaupungin

Kolumbuksen mukana matkustaneet siirtokuntalaiset halusivat kotimaan ruokaa. Bataatit ja guavat olivat tulokkaille liian outoja, mutta ne olisivat voineet pelastaa heidät.

Ulkomaat
Guava hedelmiä.
Penny Greb / United States Department of Agriculture

Keripukki koitui Amerikkoihin perustetun ensimmäisen eurooppalaisen kaupungin kohtaloksi, arvioivat La Isabela -siirtokunnan asukkaiden sairauksia selvittäneet arkeologit.

Kristoffer Kolumbus perusti siirtokunnan Karibialle Hispaniolan saarelle nykyiseen Dominikaaniseen tasavaltaan toisella Amerikan-matkallaan vuonna 1494. Mukanaan hänellä oli puolitoista tuhatta ihmistä. Asutusyritys jäi lyhyeksi – La Isabela autioitui jo neljän vuoden päästä perustamisestaan.

Mutta miksi? Sitä historioitsijat ovat pohtineet kauan. Syyksi on esitetty muun muassa isorokkoa, influenssaa ja malariaa.

La Isabelan hautausmaan vainajille tehdyt tutkimukset antavat nyt kuitenkin ymmärtää, että perimmäinen syy oli entisaikojen merenkävijöiden vitsaus, vakava C-vitamiinin puute eli keripukki.

Siirtokuntalaisilla oli paljon kuume-epidemioita ja muita tauteja; se tiedetään vanhastaan aikalaiskirjoituksista. Yksikään asukas ei näytä säästyneen joltakin vaivalta, kertoo tutkimusta johtanut arkeologi Vera Tiesler meksikolaisesta Yucatánin yliopistosta. Hänen mukaansa sairastelun ytimessä oli kuitenkin juuri pitkällä merimatkalla saatu keripukki.

Tauteja selvitettiin hylätyn kaupungin hautausmaalta löydettyjen vainajien luista. Siirtokuntalaiset ja merimiehet laskettiin sinne haudan lepoon katolisen tavan mukaisesti käsivarret ristissä rinnan päällä.

Tiesler työtovereineen tutki 27 luurankoa. Heidän mukaansa ainakin 20:ssa oli ankaralle keripukille tyypillisiä jälkiä eli uurteita luiden pinnassa, joskin myös parantumisen merkkejä.

Tulokkaat pyysivät kotimaasta suolalihaa

Karibialla oli tarjolla runsaasti tuoreita kasviksia ja hedelmiä, joilla keripukin olisi voinut nujertaa. Tutkijoiden mukaan espanjalaiset kuitenkin näyttävät eläneen eristyksissä, yrittäneen luoda omaa pienois-Espanjaa ja halunneen syödä vain vanhasta maailmasta tuttuja ruoka. Heidän viljelmiensä tulos jäi laihaksi.

Kaikki halusivat palata kotiin.

Tutkija Vera Tiesler

Aidan toisella puolella olisi ollut mielin määrin C-vitamiinia: guavoja, maniokkia, bataatteja. Asukkaat eivät näytä koskeneen niistä mihinkään. Sen sijaan he lähettivät kotimaahan pyyntöjä saada muun muassa suolakalaa ja suolattua sianlihaa, joilla ei C-vitamiinin puutetta korjata. Lopulta ruokaa jouduttiin myös säännöstelemään tiukasti.

Tiesler kertoo asukkaiden ahdistuksen näkyvän heidän kirjeissään. Kaikki halusivat palata kotiin, Tiesler kertoo. Lopulta he myös lähtivät. Epäselvää on, kuinka moni jäi La Isabelan hautausmaan multaan.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Osteoarchaeology -lehdessä. Tuloksista kirjoittavat myös muun muassa National Geographic ja USA Today -lehdet.