Pohjalaiset lähtivät jo pelloille

Pääsiäispyhät eivät käyneet levoksi pohjalaisviljelijöille. Moni riensi kevättöihin kuivahtaneille peltolohkoille. Lannanajo on käynnistynyt ja muun muassa Laihialla on jo ennätetty kylvääkin.

Kotimaa
Kuvassa vihreä traktori levittää lantaa keväiselle pellolle.
Olli Koski / Yle

Pohjalaisviljelijät ovat lähteneet jo pääsiäispyhinä kevään peltotöihin. Lannanajo kuiville kivennäismaille on alkanut parisen viikkoa normaalikevättä aikaisemmin. Muun muassa Laihialla on jo muutamilla peltolohkoilla kylvettykin.

– Kyllä pääsiäisenä traktorit ilmestyivät pelloille. Lannanajo on pääsemässä täyteen vauhtiin. Kivennäismaat ovat jo kuivia ja kantavat hyvin, mutta multavimmilla mailla kannattaa vielä varoa tiivistymistä. Samoin kevätkynnöt ovat alkaneet, selvittää palvelupäällikkö Henri Honkala ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.

Henri Honkala arvioi, että lannanajossa ensi viikko tulee olemaan kiivainta aikaa. Siitä kylvöt lähtevät käyntiin niin, että toukokuun alussa on kovin ralli päällä.

Routa suli epätasaisesti

Roudasta ei ole tänä keväänä pohjalaispelloilla suurta kiusaa. Tosin se on sulanut epätasaisesti.

– Multavilla mailla routaa voi vielä olla, mutta kivennäismailla routa on sulanut nopeammin. Routa ei mennyt täällä niin syvälle. Esimerkiksi MTT:n mittauspisteessä routaa oli syvimmillään 35 senttiä, Henri Honkala kertoo.

– Sateita olisi saanut tulla muutama viikko siten, että routa olisi sulanut tasaisesti. Nyt on ongelmallista se, että keskellä lakeaa ei ole routaa yhtään ja sitten taas metsän reunoissa routaa voi olla ja se pitää maata märkänä.

Kannattaako kiirehtiä?

Henri Honkala toteaa, että mitään nopeaa kasvun ihmettä ei näillä keleillä ole odotettavissa. Kylmät yöt pitävät vielä maan viileänä ja siemenen kasvuunlähtö on hidasta.

– Vuorokauden keskilämpötila on kuitenkin vielä melko matala!

Jos maa on kylmää, niin kannattaako pelloille kiirehtiä?

Kyllä se siemen vähän ihmettelee, kun se sinne maahan laitetaan

Henri Honkala, palvelupäällikkö

– Mitään hätää ei vielä ole. Tuulet kääntyvät uudestaan pohjoiseen ja yöt menevät pakkaselle. Kyllä se siemen vähän ihmettelee, kun se sinne maahan laitetaan, Honkala muistuttaa.

Jos ei sada, maita uhkaa myös kuivuminen. Palvelupäällikkö Henri Honkala vinkkaa, että tasausäestys on hyvä tapa säilyttää pellossa kosteutta.

Lantarallia riittää

Maatalousliikennettä pääteillä lisää ennen kaikkea lannan kuljettaminen kaukaisimmille peltolohkoille tai vuokramaille.

– Meidän kotieläintuotanto on keskittynyt. Paikoin lantaa on yllin kyllin, ja olisi tarpeen saada levittää sitä vähän isommalle alalle, koska nykyiset lannoitusrajat ovat niin tiukat. Esimerkiksi fosforirajat tulevat vastaan. Lantaa ei voida levittää aina sellaisiakaan määriä, mitä kasvit tarvitsisivat, Henri Honkala toteaa.

Lietelannassa on paljon vettä mukana.

– Erilaisia ratkaisuja, kuten separointi ja lannan fraktiointi, on testattu ja vähinsä otettu käyttöönkin, jotta siitä veden ajamisesta päästäisiin eroon, Honkala tietää.

Henri Honkalan mukaan lannan siirtomatkat ovat enimmillään jopa kymmeniä kilometrejä. Osa turvautuu jo traktoria nopeampaan kulkupeliin.

– On urakoitsijoita, jotka siirtävät kontissa kuorma-autolla lannan tilalta pellolle ja pellolla lanta siirretään kontista levitysvaunuun.

Vappuna omalle pellolle

Palvelupäällikkö Henri Honkalaa poltteli itseäänkin pääsiäisenä päästä pellolle, mutta hän malttoi vielä mielensä.

– Jos säät pysyvät poutaisina, niin hieman ennen vappua lähden omille pelloille.