Myyrävuosi on lintuharrastajalle juhlaa – pöllötkin soitimella

Kevät muuttolintuineen on tullut ryminällä Lappiin. Lintuharrastajia ilahduttavat niin tuttujen siivekkäiden paluu kuin harvinaisten vieraiden visiitit. Erityistä ilokutkutusta aiheuttavat nousussa olevat myyräkannat.

Kotimaa
Kottarainen
Pirkka Aalto
Kottarainen
Pirkka Aaltoa haastattelee Bikka Puoskari.

Lappilaisen lintuasiantuntijan Pirkka Aallon mukaan kevät on tullut ryminällä ja tuonut muuttolinnut etuajassa takaisin pohjolaan. Maanantaihin mennessä Lappiin oli laskettu saapuneen jo 79 muuttolintulajia, mikä on 24-29 lajia enemmän kuin edellisvuosina samaan aikaan.

– Muutto on suorastaan revennyt, Pirkka Aalto kertoo.

Pohjois-Lapissa näyttää vielä talviselta, mutta siivekkäitä palaa sinnekin. Säät ovat suosineet kevätmuuttoa.

Pohjoisilla leveyksillä lentää jo melkoinen lajikirjo

Muuttopuuhissa ovat olleet muiden muassa laulujoutsenet, peltojen töyhtöhyypät ja sepelkyyhkyt, sinisorsat, telkät ja isokoskelot. Sulien reunoilla viihtyvät harmaalokitkin ovat saaneet seurakseen pienempiä serkkujaan, eli kala- ja naurulokkeja, Aalto kertoo.

Pohjoisilla leveyksillä on bongattu jo varsin kesäisiäkin vieraita, kuten kirjosieppoja, kivitaskuja sekä valko- ja metsävikloja.

Vähän väliä on näkynyt kurkiparvi tai piekanoita. Ja hanhia näytti eilen lappavan kohti pohjoista.

Pirkka Aalto, lintuasiantuntija

Taivaalle on viime päivinä kannattanut tähyillä.

– Vähän väliä siellä on näkynyt kurkiparvi tai piekanoita. Ja hanhia näytti eilen lappavan kohti pohjoista, Aalto kertoo.

Kevään tulon aistii myös muuttuneesta äänimaisemasta.

– Peippojen laulu tuntuu raikaavan nyt ihan joka paikassa. Tässäkin juuri peippo lauloi, vaikka olen nyt Enontekiöllä asti.

Lähipäivinä muutto vilkastuu entisestään ja sulapaikkoihin ilmestyvät Aallon arvion mukaan myös haapanat, tavit, jouhisorsat ja tukkasotkat. Samoin rastaiden ja järripeippojen pääjoukkoja odotellaan pohjoiseen päivänä minä hyvänsä.

Pöllökin vaivautuu nyt soidintamaan

Myös myyränsyöjäpedot ovat liikkeellä. Lintuharrastaja Pirkka Aalto kertoo, että esimerkiksi hiirihaukasta, piekanasta, tuulihaukasta ja sinisuohaukasta tehdään tiuhaan havaintoja Lapissa.

– Kyllä se kertoo siitä, että myyräkannat ovat vahvistumassa. Ja samoin myyränsyöjäpöllöistä on tehty sen verran havaintoja, että tietää, että myyriä on, kun pöllötkin viitsivät soidintaa ja houkutella sitä puolisoa itselleen.

Ylöspäin syöksyvät myyräkannat vaikuttavat petolintukantoihin, ja ovat sitä kautta suuri ilonaihe lintubongareille. Pirkka Aaltokin on innoissaan.

Mitä enemmän on myyriä, sitä enemmän on petolintuja. Myyrävuosi on lintuharrastajalle aina juhlavuosi!

Pirkka Aalto, lintuasiantuntija

– Eilenkin kun ajelin pitkää pätkää, niin muutama piekana näkyi jo matkan varrella ja tuulihaukkakin oli lepuuttelemassa tien varressa. Heti kun näkee useamman myyränsyöjähaukan, niin tulee itselle positiivinen mieli. Että jee, myyräkannat on kasvussa ja taas saadaan haukkoja.

Nousevat myyräkannat saavat monen huokailemaan ja osan pelkäämään myyräkuumetta, mutta lintuharrastajalla päällimmäisenä on iloinen odotus.

– Mitä enemmän on myyriä, sitä enemmän on petolintuja ja sitä enemmän saadaan tunturikihuja ja isolepinkäisiä ja muita mielenkiintoisia lintulajeja meille pesimään. Myyrävuosi on lintuharrastajalle aina juhlavuosi!

"Kevät on sitä, että pitää koittaa kestää"

Lintujen kevätmuuttoa pääsevät havainnoimaan myös lintuharrastajan perheenjäsenet. Pirkka Aalto kertoo esimerkin harrastuksen perheulottuvuudesta.

Lapset ja emäntä rupesivat laskemaan, että viisi tai kuusi kertaa on jo matkalla pysähdytty erilaisten peltojen reunalle, että eikö voitaisi välillä ajaa suoraan?

Pirkka Aalto, lintuasiantuntija

– Pääsiäisenä tehtiin retki Ranuan eläinpuistoon, ja jossain vaiheessa niin lapset kuin emäntäkin rupesivat laskemaan, että viisi tai kuusi kertaa on jo matkalla pysähdytty erilaisten peltojen reunalle, että eikö voitaisi välillä ajaa suoraan?

Jos Aallon perheen ajomatkat venyvät, se on merkki siitä, että reitille on osunut ehdottomasti kiikarointia vaativia siivekkäitä.

– Mutta se on kevät sitä, että pitää koittaa kestää, jos isäntä on lintuharrastaja. Jos on joku hyvä sulapaikka tai aukea, jossa näkyy joku töyhtöhyyppä istumassa, niin kyllä se pitää kiikaroida!

Usein käy niinkin, että innostus tarttuu lapsiinkin, ja kiikarin varteen haluavat kaikki.

– Ei pidä koskaan tuputtaa mitään harrastusta lapsille, mutta kun sopivasti koittaa innostaa, niin ehkä niistäkin joskus lintuharrastajia tulee, Pirkka Aalto arvelee.