1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. urheilu

Urheilijan on yhä helpompi opiskella

Urheilijoiden arkeen räätälöityjä koulutuksia on tarjolla yhä enemmän. Kouluttautumiseen kannustavat myös urheiluliitot ja -seurat.

urheilu
Startti
EPA

Yhä useampi urheilija opiskelee urheilu-uransa varrella toisen ammatin. Myös urheiluliitot ja -seurat haluavat kannustaa urheilijoita ja osaltaan taata, että elämä ja arki on kunnossa urheilu-uran jälkeen. Esimerkiksi Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys Ry, Suomen Urheiluliitto sekä Suomen Jääkiekkoliitto tekevät yhteistyötä monien oppilaitosten kanssa.

– Räätälöityjä koulutusohjelmia on esimerkiksi Vierumäen urheiluopistossa. Me teemme yhteistyötä myös Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa, kertoo Jalkapallon Pelaajayhdistys Ry:n toiminnanjohtaja Markus Juhola.

Juholan mukaan Jalkapallon pelaajayhdistyksessä on kuitenkin lähdetty liikkeelle siitä, että suurin osa jalkapalloilijoista käyttää niin sanottuja normaaleja opiskelupolkuja.

– Räätälöidyt ryhmät, joissa on etupäässä urheilijoita, ovat kuitenkin hyödyllisiä. Monet kokevat saavansa sieltä myös vertaistukea ja sparrausta muilta urheilijoilta, Juhola sanoo.

Jalkapalloilijoilla on muutaman vuoden ajan ollut mahdollisuus opiskella myös urheilujohtamista FIFPro Online Academyssa. Opiskelu onnistuu netin välityksellä täysin etänä, vaikka opinnot suoritetaankin tanskalaisessa yliopistossa.

Urheilija on ahkera opiskelija

Suomen Urheiluliiton toimitusjohtajan Jarmo Mäkelän mukaan 50:stä yleisurheilun sopimusurheilijasta jo kaksi kolmasosaa opiskelee urheilemisen ohella. Kuten muidenkin urheilijoiden kohdalla, ovat yliopistot ammattikorkeakouluja suositumpia opiskelupaikkoja.

– Yliopisto antaa enemmän vapautta suunnitella opintoja ja ajankäyttöä, Mäkelä toteaa.

Mäkelän mukaan opiskelemisen yhdistäminen urheiluun on 2000-lukulainen trendi. Aiemmin tilanne oli enemmänkin joko-tai.

– Nykyurheilijat ovat myös erittäin ahkeria opiskelijoita, erityisesti naiset. He hoitavat opintoja vielä intensiivisemmin kuin miehet. Esimerkiksi urheilulukio venähtää harvoilla naisilla neljään vuoteen, miehillä kyllä.

Mäkelän mukaan urheilijoiden tilanteista on käyty keskustelemassa kouluilla ja vastaanotto on ollut hyvin suopeaa.

– Pitkillä ulkomaanleireillä opetusta voi seurata ja tenttejä suorittaa netin kautta.

Jääkiekkoilijoilla huonompi tilanne

Liigajääkiekkoilijoista 60 prosenttia on suorittanut toisen asteen tutkinnon ja jopa vajaat 40 prosenttia on vain peruskoulun varassa. Jääkiekkoilijoiden opintokoordinaattori Juho Mäki-Kokkilan mukaan räätälöityjä koulutuksia tarvitaan lisää.

– Mestiksessä tilanne on vähän parempi. Heistä vain 20 prosenttia on pelkän peruskoulun suorittaneita. Liigapuolella 75-80 prosenttia keskittyy pelkästään pelaamiseen, Mäki-Kokkila sanoo.

Halua opiskelemiseen kuitenkin on. 80 prosenttia sekä liiga -että mestispelaajista haluaa kouluttautua.

– Räätälöimiseen on kuitenkin alettu viime vuosina panostaa entistä enemmän. SM-liigassa uraohjausta on tehostettu ja pelaajille pyritään luomaan koulutussuunnitelmia.

Ensi vuoden alusta Jääkiekkoliitto aloittaa yhteistyön Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun kanssa.

– Uusiin koulutusohjelmiin riittää pohjaksi myös peruskoulu, Mäki-Kokkila kertoo.

Lue seuraavaksi