Agricola-leivoksia, vihdoinkin!

Suomen virallinen Agricola-leivos on julkistettu Maailman kirjan päivänä. Voittaja on Makeaa murmelin täydeltä -bloggarin, Heidi Harjulan, suunnittelema Agricola-leivos, jonka syntyä ovat innoittaneet suomalaisuus, puhtaat raaka-aineet sekä perinteikkyys uudessa muodossa.

kulttuuri
Leivos
Heidi Harjula

Pari viikkoa sitten, Agricolan päivänä, juhlittiin taas kerran, hyvästä aiheesta, suomen kirjakielen syntyä ja lukutaidon kehittymistä Suomessa.

Suomen Pipliaseura aloitti tuolloin netissä kilpailun, jolla etsittiin reseptiä Agricola-leivokselle. Kansalaisäänestykseen osallistui lähes yhdeksän tuhatta Mikael Agricolan (tai ainakin leivosten) ystävää. Äänestyksessä ehdokkaina oli neljän bloggaajan tarjoomukset Agricola-leivokseksi.

Pitikö piispa leivoksista?

Me tiedämme uskonpuhdistajastamme, Turun piispasta, Mikael Agricolasta, aika paljon. Mutta sitä emme tiedä, pitikö hän leivoksista. Pernajan Torsbystä maailmalle lähdettyään hän ehti asua, opiskella ja tehdä työtä ainakin Viipurissa, Turussa ja Saksan Wittenbergissä. Tukholmassakin täytyi käydä tämän tästä. Ja vierailla Moskovassakin, rauhanneuvottelijana kuten niin moni valtiomiehemme hänen jälkeensäkin.

Mutta. Leipoiko äiti, Birgitta Olavsdotter, Mikaelille koskaan pullaa? Juoksivatko Viipurin latinankoulun pojat välitunneilla ostamaan leivoksia? Olivatko Martti Luther ja Philip Melanchthon konditoriatuotteiden rakastajia ja opettivat tottumuksen myös nuorelle maisterille? Saiko piispa Turussa koskaan mitään makeaa ja aistikasta suuhunsa? Entäpä Moskovassa? Olikohan Kremlissä jo vuonna 1557 laadukas leivosvalikoima rauhanvaltuuskuntamme purtavaksi?

Me emme tiedä.

Sen toki tiedämme että kun Agricola lähti Saksaan, Wittenbergin yliopistoon vuonna 1536, hänen opintoavustukseensa kuului tynnyreittäin voita. Voi oli tarkoitettu myytäväksi siellä, opinnoista aiheutuvien kulujen peittämiseksi. Mutta laittoiko nuori Mikael voita hiukan sivuun, antoi sen saksalaiselle taloudenhoitajalleen ja pyysi tekemään voitaikinan ja siitä lehteviä leivoksia. Emme tiedä sitäkään.

Mutta se on toki selvää, että Mikael Agricola ansaitsee nimikkoleivoksen siinä kuin Runeberg. Jostain Napoleonista nyt puhumattakaan.

Leivos muistuttamaan lukutaidosta

Pipliaseuran kilpailun Agricola-leivoksesta on tarkoitus muistuttaa suomalaisia maailmanlaajuisen lukutaitotyön merkityksestä ja siitä, että vielä nykyäänkin joka kymmenes aikuinen on lukutaidoton. Kilpailun voittaja, bloggaaja Heidi Harjula, kokee kilpailuun osallistumisen tärkeänä juuri lukutaidon edistämisen vuoksi:

- Lukutaito on mahdollistanut minulle hienoja elämyksiä ja uusia oivalluksia niin vapaa-ajalla kuin opintojenkin saralla. Lukutaito on meille suomalaisille itsestäänselvyys, ja sellaiseksi soisin sen tulevan muuallakin maailmassa.

Suomen Pipliaseuran tavoitteena on, että Agricola-leivoksesta tulee vuosittainen traditio ja symboli, joka muistuttaa lukutaidon merkityksestä demokratialle ja tasa-arvolle.