Raittisen tarina on pitkä sivu Suomirockin historiaa

Jussi Raittisen muistelmien toista osaa saatiin odottaa yli vuosikymmen. Tänä vuonna odotus palkittiin ja kansien väliin on saatu monipuolinen kattaus rokin historiaa peilattuna Raittisen elämäntöiden kautta.

kulttuuri
Jussi Raittinen Kemin Sisäsatamassa
Laura Holappa / Yle

Jussi Raittisen yli 50 vuotta kestänyt muusikon taival sivuaa vahvasti suomalaisen rock- ja pop-musiikin tarinaa. Veljekset Eero ja Jussi olivat läsnä alkuperäisen rock'n'rollin Suomeen tulossa, olivat osa rautalankabuumia, tekivät Suomen ensimmäiset rock-aiheiset LP-levyt ja näkyvät edelleen Suomen musiikkielämässä.

Raittinen on tehnyt varsinaisen Suomirockin Elias Lönnrotin työn muistelmillaan Muistan vielä vuonna -56 ja Vanha rokkistara. Ensimmäinen vuoteen 1976 päättynyt osa ilmestyi vuonna 2003 ja toinen osa alkuvuodesta 2014.

– Kyllähän se on työtä teettänyt, mutta olen jollain tavalla kokenut tämän myös velvollisuudekseni. Toista osaa on myös kysytty paljon koko se väliaika. Pitihän se saada tehtyä kun vielä jotain muistan, Raittinen sanoo.

Ja Raittinen muistaa. Esimerkkinä vaikka keikka Kemissä vuonna 1963.

– Kemissä olen ollut ensimmäisen kerran keikalla vuonna 63 elokuussa työväentalolla. Ne olivat tavalliset tanssit ja muistaakseni kyseessä oli vielä päivä viikolla eikä viikonloppuna, mutta väkeä riitti rautalankaa kuuntelemaan. Kyseessä oli yhtye nimeltä The Esquires. Olimme vähitellen päättämässä Lapin rundia.

Ammattilaiseksi armeijan jälkeen

Raittinen päätti ryhtyä ammattimuusikoksi armeijan jälkeen.

Operetteihin en ole mennyt. Eikä kukaan ole kyllä koskaan pyytänytkään.

Jussi Raittinen

– Nuorina koululaisina pyörimme jo puoliammattilaisina, kun oli Esquires ja ennen kaikkea Sounds, ja sitten perustettiin Boys. Menin syksyllä 66 inttiin, terveisiä Paavo Väyryselle, joka oli samalla kursiilla. Sieltä kun tulin, yritin hieman opiskella kaupallisia aineita, mutta siinä vaiheessa oli selvää, että haluan muusikoksi ja sillä siisti.

Pitkän uransa aikana Raittinen on tehnyt monenlaista musiikkia. Matkan varrelta löytyy rock'n'rollin lisäksi kantria, jazzia, lastenlauluja ja lauluja stadista. Bändikeikkojen päälle hän on esiintynyt trubaduurina ja vetänyt yhteislauluja. Onpa hän tehnyt uran myös joulupukkina jopa kaukomailla ja Beverly Hillsissä.

– Kaikenlaista on tullut tehtyä, ja mielellään. Operetteihin en ole mennyt. Eikä kukaan ole kyllä koskaan pyytänytkään.

Rokkari perustamassa ammattiliittoa

Raittisen uran yksi kulmakivi on ollut amerikkalainen 50-luvun rock'n'roll. Hän on levyttänyt muun muassa Eddie Cochranin ja Elvis Presleyn tuotantoa. 50-luku yhdistyy aika harvoin vasemmistolaisuuteen, mutta Raittisen tapauksessa näin on. Hänen mielestään siinä ei ole mitään kummallista.

– Hyvin pian ammattilaiseksi ryhdyttyäni myös järjestäydyin, eli liityin Pop-muusikot ry:hyn, jota olin perustamassa. Sen jälkeen minusta tuli ay-aktiivi ja sillä uralla olen oikeastaan vieläkin. Siihen liittyy vasemmistolaisen maailmankatsomuksen omaksuminen, joka on myös kodin perua. Faija oli sosiaalidemokraatti.

"Tänään en ryhtyisi ammattimuusikoksi"

Raittinen on huomannut muusikoiden elämän koventuneen muun muassa pakkoyrittämisen vuoksi. Itse hän on pysynyt uransa ajan palkansaajana, eikä ole ryhtynyt yrittäjäksi.

– Nykyään muusikot joutuvat olemaan usein pakkoyrittäjinä. Työelämä on kovasti muuttunut ja koventunut. Voidaan sanoa Anssi Kelan tapaan, että tänä päivänä en uskaltaisi ryhtyä ammattimuusikoksi.

Musiikkialan toimeentuloedellytykset ovat heikentyneet myös isojen kustannusyhtiöiden koventuneen käytännön vuoksi. Uusista sovituksista ja käännösteksteistä ei enää myönnetä osuuksia.

– Tämähän koskee nimenomaan meikäläistä aika paljon, ja myös Haajan Veskua ja Kääriäisen Jorkkaa. Me olemme kääntäneet aika paljon tekstejä, joista ei ole enää saatu osia. Hyvä jos on saatu edes levytyslupa, eikä sitäkään ole aina saatu. Ja sama koskee sovittajia. Suuret kustannusfirmat ovat kovin keskittyneitä.

"Ei ole tullut hölmöiltyä pahemmin"

Uransa kohokohtia Raittisella riittää.

– 60-luvun historialliset levyt, 70-luvun suurmenestykset ja Amerikan levytykset, 80-luvulla Boys pääsi takaisin selkeäksi rock-bändiksi ja olin Beverly Hillsillä joulupukkina, palkintoja ja kunnianosoituksia, Raittinen listaa.

Toiselta puolelta katsottuna kaduttavaa ei juuri ole.

– Eihän tässä ole tullut pahemmin hölmöiltyä kuitenkaan. Tietenkin joitain vääriä valintoja on tullut tehtyä, mutta eivät ne pitkässä juoksussa erityisemmin harmita.

Soitto soi edelleen

Tänä vuonna on jatkunut myös Raittisen taival levyttävänä artistina. Jussi & The Boysilta on ilmestynyt pitkäsoitto Kerran vielä, pojat.

Levyltä löytyy muun muassa viisi Elvis Presleyn levyttämää kappaletta, pari rautalankaa, kantria ja stadinkielinen Tonnin Stiflat.