Opettajien kokemat väkivaltatilanteet jäävät Helsingissä usein kirjaamatta

Espoossa kirjataan vuosittain tuhansia tilanteita, joissa opettajat ovat kohdanneet väkivaltaa työssään. Helsingissä sama luku on alle tuhat.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
YLE / Petri Aaltonen

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n työolobarometrin mukaan opettajat kokevat usein työssään uhkaavia tilanteita, jotka pahimmillaan aiheuttavat sairauslomia. Espoossa näitä tapauksia kirjataan huomattavasti enemmän kuin Helsingissä.

– Espoossa opetustoimesta tehdään ilmoituksia noin kolme tuhatta per vuosi. Helsingissä puolestaan ilmoitusten lukumäärä on vuosittain neljän- ja viidensadan luokkaa, sanoo OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

Syynä erilaiset käytännöt ja kiire

Yhtenä syynä suureen eroon pidetään erilaisia ilmoituskäytäntöjä ja järjestelmiä. Esimerkiksi Espoossa suurin osa ilmoituksista tulee erityisryhmistä, joissa käytetään helppoa ja selkeää merkitsemistapaa.

Kaupunkien ilmoitusten iso ero kielii kuitenkin myös siitä, että moni tilanne jää kirjaamatta.

– Kaikki tapahtumat eivät selvästikään tule esille. Joissain kouluissa ilmoitusjärjestelmät on koettu liian raskaiksi käyttää tai ilmoituksen tekeminen unohtuu arjen kiireen keskellä. Selvästikään ongelmaa ei täysin tunnisteta, sanoo Länsikallio.

Hänen mukaan olisi tärkeää, että erilaiset uhkaavat tilanteet tulisivat esille, jotta niihin voitaisiin puuttua.

Koulujen työoloihin enemmän huomiota

OAJ:n tekemän selvityksen mukaan uhkaavista tilanteista tehtyjen ilmoitusten määrät vaihtelevat paljon isojen kaupunkien välillä. Koko maan tasolla OAJ arvioi, että lähes 4 000 opettajaa on jäänyt viime vuoden aikana pois töistä epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen takia.

– Väkivaltatilanteista seuraa monesti sairauspoissaoloja ja sitä myöten myös taloudellisia menetyksiä, sanoo Länsikallio.

Länsikallion mukaan opettajien oman turvallisuuden käsittely ei ole riittävää. Koulujen ilmapiiriä ja työoloja tulisikin hänen mukaansa tutkia tarkemmin.

– Nyt olisi hyvä paikka pohtia, ovatko opetuksen resurssit kohdallaan sekä ovatko oppilaat sellaisissa koulutuspaikoissa, mitkä sopii heille parhaiten. Lisäksi voisi miettiä, onko esimerkiksi erityislasten integrointi tavallisiin oppilasryhmiin tuottanut haluttua tulosta, sanoo Länsikallio.