Opettajien motivaatio koetuksella – "Kamelin selkä katkeaa jossain vaiheessa"

Kiusaaminen ja väkivalta ovat OAJ:n työolobarometrin mukaan yleisiä suomalaiskouluissa ja oppilaitoksissa. Valtakunnallisen arvion mukaan jopa 4000 opettajaa on vuosittain poissa töistä epäasiallisen kohtelun tai väkivallan takia. Ongelma on todellinen myös Pohjanmaalla, sanoo OAJ:n alueasiamies Seppo Heinonen.

Kotimaa
Skuvlla, távval, koulu, taulu
Yle

OAJ:n työolobarometrin tulokset eivät tuoneet suurta yllätystä OAJ:ssä eivätkä edes Pohjanmaalla.

– Tätä on pelätty, ja nyt se on sitten tutkimuksella saatu todistettua, sanoo OAJ:n viestintäjohtaja Marja Puustinen.

Myöskään Pohjanmaan alueasiamiehelle Seppo Heinoselle väkivaltaisuus, saati kiusaaminen, ei tullut yllätyksenä:

– Oikeastaan ei. Tämän suuntaisia arvoita on kyllä pystytty tekemään ihan kenttätuntemuksella. Ongelmana tähän asti on ollut se, että emme ole aiemmin saaneet mistään tarkkoja tietoja siitä, mikä tilanne kentällä vallitsee.

– Itse olen täysin valmis allekirjoittamaan tilanteet myös Pohjanmaan osalta, sanoo Heinonen tutkimuksesta, jossa ei ollut alueellista erittelyä.

Kysely lähtetettiin noin 1350:lle OAJ:n jäsenelle valikoidusti.

"Monen asian summa"

Alueasiamies Seppo Heinosen mukaan opettajiin kohdistuva epäasiallinen kohtelu on monen asian summa. Leikkaukset aiheuttavat epävarmuutta ja epävakautta, joka edesauttaa tilanteiden kärjistymistä.

– Ne eivät välttämättä näy silloin, kun toimenpiteitä tehdään, koska opettajien työmoraali ja motivaatio on erittäin korkealla. He haluavat venyä. Mutta jossain vaiheessa sitten se kamelin selkä katkeaa, Heinonen kuvaa.

Pinna kiristyy, kun työtaakka on kohtuuton ja kun esimerkiksi lomautukset sysäävät oppilaita kollegojen vastuulle.

Marja Puustisen mukaan barometri nostaa esiin huolen etenkin siitä, miten tilanteesta selvitään, kun leikkauksia tehdään lisää.

– Ajat ovat jo muutenkin kouluissa tiukat ja kiire on lisääntynyt. Opettajilla ei ole riittävästi oppilaille aikaa ja odotettavissa on, että ajat tiukkenevat. Toivoisi, että jatkossa hyvinvointiarvioita tehtäisiin jo etukäteen ennen kuin muutoksia ja päätöksiä ryhdytään tekemään.

Toimintamallit puutteellisia

Sekä Heinosen että Puustisen mukaan toimintatapoja ongelmiin puuttumiseksi olisi. Niitä ei vain ole otettu käyttöön tai se on tehty puutteellisesti.

– Se, mikä tässä näkyy, on muutosjohtamisen onttous tai heikkous. Henkilöstöä ei muutostilanteissa oteta tarpeeksi ajoissa ja riittävästi mukaan, Puustinen tulkitsee.

Seppo Heinosen mielestä molemminpuolisella kuulemisella päätöksentekijät tietäisivät, mitä vaikutuksia heidän tekemillään päätöksillä on. Perustyötä tekevät puolestaan tietäisivät, mitä valmistellaan, mitä suunnitellaan ja mihin pitäisi varautua.

– Ja kyllähän tämä paljasti myös sen, että oppilaitoksissa ja päiväkodeissakin on puutteita häirintään puuttumisessa, sanoo Marja Puustinen.

– Käytännöt ovat epämääräisiä, toteaa myös Seppo Heinonen.