Pahoinpidelty opettaja: tapahtumat tulivat uniin

Oppilas pahoinpiteli viime vuonna pirkanmaalaisen yläkoulun opettajan Marika Kutilan. Varsinaissuomalainen opettaja Saija Hongisto puolestaan uhattiin tappaa ja raiskata.

Kotimaa
Marika Kutila.
Marika Kutila.Yle

Oppilas hakkasi Marika Kutilan sellaiseen kuntoon, että hän on joutunut lopettamaan harrastuksensa.

– En pysty soittamaan pianoa. Arki on muuttunut.

Pirkanmaalainen yläkouluopettaja Marika Kutila on yksi niistä kymmenestätuhannesta opettajasta, jotka ovat joutuneet pahoinpitelyn uhriksi työpaikallaan viime vuonna.

Kutila on myös yksi niistä sadoista opettajista, jotka ovat kärsineet pahoinpitelystä pitkään.

Luvut perustuvat opettajien ammattijärjestön OAJ:n tänään julkaisemaan tutkimukseen, jossa selvitettiin kyselylomakkeella opettajien kohtaamaa epäasiallista käytöstä ja pahoinpitelyjä.

Väkivalta tuli aluksi Marika Kutilan uniin, mutta nyt hän nukkuu jo rauhallisemmin.

– Olen tullut varovaisemmaksi, Kutila sanoo.

– En mene enää spontaanisti niin lähelle oppilasta. Reagoin aikaisempaa nopeammin tilanteisiin. Jos vaikka takaa kuuluu kova ääni, katson kyllä nopeasti, mitä tapahtuu.

Oppilas uhkasi raiskata

Varsinais-Suomessa opettajana työskentelevä Saija Hongisto sai vuosia sitten uransa alkupuolella sekä tappo- että raiskausuhkauksen.

Tappouhkaus tuli sähköisesti. Raiskausuhkaus tuli luokassa isokokoiselta oppilaalta.

– Kyllä siinä tilanteessa turvallisuudentunne järkkyy. Näin painajaisia tapausten jälkeen, Hongisto sanoo.

Raiskauksella vihjailu sai Hongiston myös kiinnittämään huomiota pukeutumiseensa. Hän oli aiemmin mennyt huolettomasti luokkaan minihameessa.

– Mietin, olinko jotenkin pukeutumisellani provosoinut tilannetta.

OAJ: väkivalta on seurausta itsekeskeisyydestä

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen löytää opettajien kokemalle epäasialliselle kohtelulle ja väkivallalle selityksen koulua ympäröivästä yhteiskunnasta. Hän uskoo, että jos työmarkkinoilla on kireä tunnelma, se heijastuu opettajiin ja vanhempiin, seuraavaksi lapsiin ja lopulta saa aikaan kärjistyneitä tilanteita.

– Näitä tilanteita ei ratkaista lakimuutoksella, vaan sillä, että vanhemmat kotona kasvattavat lapsensa siihen, mitä saa tehdä, mitä ei saa tehdä ja omalla esimerkillään kuvastavat toisen ihmisen kunnioittamista, Luukkainen sanoo.

Hän ajaa myös nykyistä pienempiä luokkakokoja.

Opettaja Saija Hongisto kokee, että koulumaailmassa ei käytetä tarpeeksi debriefingiä ja työohjausta hyväksi. Debriefingiä käytetään hankalien tilanteiden tai kriisien purkamisessa keskustelemalla.

– Suojakerroin opiskelijoiden suhteen on sitä alhaisempi mitä väsyneempi on. Näitä tilanteita pitäisi päästä purkamaan debriefingissä.