Korkeasaareen on tarjottu pandoja

Korkeasaaren eläintarhan johtaja Jukka Salon mukaan Kiinasta on kyselty, kiinnostaisiko Suomea osallistua pandojen tarhaamiseen ja hoitoon.

Kotimaa
Panda nukkuu.
Isopanda rentoutui Hangzhoun eläintarhassa 14. huhtikuuta.AFP / Lehtikuva

Korkeasaaren johtajan Jukka Salon mukaan pandojen tulosta Suomeen ja Korkeasaareen on ollut puhetta kiinalaisten kanssa.

- Tällaisia ajatuksia on esitetty. Tiettyä selvitystyötä on tehty tämän ns. Kiinan pandahallinnon kanssa, tarkentaa Salo.

Vuonna 2008 Kiinassa tapahtuneen maanjäristyksen jäljiltä Kiinassa on tarhattuna useita pandakarhuja, jotka tarvitsisivat sijoituspaikan viileämmissä oloissa. Pandat siirrettiin maanjäristyksen tieltä väliaikaistiloihin vähän liian lämpimiin olosuhteisiin, Salo kertoo.

- Pandakarhu on viileän ilmaston ekspertti, pitää viileästä ilmasta ja vähän talvestakin, vaikka se ei horrostakaan.

Salon mukaan juuri tämä on syynä siihen, että Kiinasta on kyselty, olisiko Suomella kiinnostusta osallistua pandojen tarhaamiseen ja suojeluun.

Kiina on muuttanut "pandapolitiikkaansa" viime vuosina.

- Viimeisien kolmen vuoden aikana yksi panda on annettu tarhaan Belgiaan, yksi Ranskaan ja yksi Skotlantiin.

Pandakarhu on viileän ilmaston ekspertti, pitää viileästä ilmasta ja vähän talvestakin, vaikka se ei horrostakaan, Jukka Salo.

Tarkoituksena on ollut löytää nimenomaan viileämmän ilmastovyöhykkeen tarhoja, missä pandojen luontainen lisääntyminen onnistuisi ehkä paremmin kuin väliaikaistiloissa Kiinassa.

Pandat tarvitsisivat oman klinikan

Korkeasaaressa on hyvin rajattu määrä tilaa eikä pandakarhujen sijoittaminen ole ihan yksinkertainen juttu - eikä ilmainenkaan.

- Kiina edellyttää näiden pandojen hoidolta hyvin paljon. Niille täytyy olla oma pieni klinikka ja kiinalaisia hoitajia, jotka on koulutettu Kiinassa tähän asiaan.

Jukka Salo arvioikin, että jos haave pandojen saamiseksi Suomeen toteutuisi, se vaatisi vähintään 2-3 vuoden valmistelun. Salo uskoo Suomesta löytyvän edellytyksiä pandojen tarhaamiseen.

- Kiina on kuitenkin ilmaissut kiinnostuksensa. Lisäksi Suomessa tunnetaan näiden karhujen lisääntymisbiologia hirveän hyvin. Meillä on ollut monessa yliopistossa hankkeita, joissa on selvitetty mikä karhutytössä karhupoikaa kiinnostaa. Tämä on se ongelma pandojenkin kanssa, että sitä lisääntymistä ei kaikilta osin ihan ymmärretä ja sen takia poikastuotanto on ollut hyvin heikkoa.

Salo lähtee pandojen luo

Korkeasaaren johtajan paikalta pääsiäisenä irtisanoutunut Jukka Salo alkaa työskennellä pandojen parissa pian, tuli niitä Suomeen tai ei.

Salo on osallistumassa pandakarhujen luontoonpalautushankkeeseen Kiinassa Himalajan kupeessa Shangri-La -nimisessä laaksossa. Hän tulee työssään pohtimaan yhdessä eurooppalaisten eläintarhojen ja Kiinan pandoista vastaavan organisaation kanssa sitä, mitä Kiinan pandoille jatkossa tehdään.

Pandat ja niiden elinympäristöt ovat muutenkin Jukka Salolle tuttuja, sillä hän toimi ennen Korkeasaaren johtajaksi tuloaan Euroopan unionin ja Kiinan metsähallinnon välisen metsiensuojeluohjelman toisena puheenjohtajana.

- Ohjelmassa oli tuolloin paljon Himalajan rinnemetsien suojelutoimintaa. Silloin alkanut yhteistyö on jatkunut ja sittemmin saamani eläintarhakokemus on tuonut paljon lisätietoa siitä miten uhanalaisten pandojen tilanne Kiinassa olisi ratkaistavissa.