Tippaleipiä, simaa, ilmapalloja – vappu on eri perinteiden sekamelskaa

Tippaleipiä tarjoiltiin aiemmin hienoina juhlaleivonnaisina hautajaisissa. Sima tuli vappujuomaksi raittiusliikkeen mukana. Vapussa yhdistyvät monet perinteet, ja varhaisimmat juuret ulottuvat keskiaikaan.

ilmiöt
Havis Amandan patsas oli aikansa kohuteos, jota pidettiin riettaana.
Havis Amandan patsas oli aikansa kohuteos, jota pidettiin riettaana.Yle

Kansatieteen professori Katriina Siivonen Helsingin yliopistosta kertoo, että vapputapojen tausta on kirjava.

- Eri suunnista tulee eri perinteitä, ja ne kietoutuvat toisiinsa vapunvietossa. Siihen tulee eri asioita hyvin monelta suunnalta.

Katriina Siivosen mukaan vapun varhaisimmat juuret ulottuvat keskiaikaan asti. Vapun nimi on peräisin 700-luvulla eläneen katolisen pyhimyksen Valburgin nimestä. Vapunvietossa on perinteitä herraskaisesta kevään tulon juhlinnasta. Siinä näkyvät vahvoina perinteet 1800-luvun työväenaatteen vapusta ja ylioppilaiden kevään juhlinnasta. Lisäksi seassa on ripaus markkinaperinnettä. Sen sijaan vanhemmat vappuun ajoittuneet karjan uloslaskuun liittyvät tavat ovat väistyneet.

Tippaleipiä tarjottiin aiemmin hautajaisissa

Monilla vappuherkuilla on pitkä historia. Hotelli- ja ravintolamuseon tutkijan Anni Pelkosen mukaan tippaleivät, munkit ja sima tunnettiin jo keskiajalla. On kuitenkin epäselvää, missä vaiheessa niitä alettiin syödä juuri vappuna.

- Tippaleivät ja munkit ovat olleet juhlaleivonnaisia. Tippaleipiä syötiin muun muassa hautajaisissa, koska ne olivat hienoja juhlaleivonnaisia.

Siman ja tippaleivän nauttiminen yhdessä yleistyi Anni Pelkosen mukaan 1800-luvulla, jolloin niitä tarjoiltiin porvariskodeissa. Siman yleistyminen vappujuomana liittyy raittiusaatteeseen.

Tippaleipää
Mari Siltanen / Yle

- Raittiusliike oli hyvin vahva kaikissa kansanryhmissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Siinä vaiheessa sima vakiintui vappujuomana ainakin virallisissa tilaisuuksissa, koska se oli alkoholiton juoma.

Koko kansan vappujuoma simasta tuli 1900-luvun mittaan. Yleistymisen syinä lienevät edullisuus ja juhlavuus.

- Se sopii koko perheelle, koska se on alkoholiton. Silti se on juhlava, koska se muistuttaa kuohujuomia. Se on myös edullinen, koska sitä voi valmistaa kotona, Anni Pelkonen toteaa.

Silliaamiaisen syöminen lienee peräisin Ruotsista, mistä ylioppilaiden vappujuhlinta on muutenkin saanut mallia.

Alkoholin runsas käyttö on tullut vappuun professori Katriina Siivosen mukaan varsinkin ylioppilaiden juhlinnan ja markkinaperinteen kautta.

Vappupallot yleistyivät 1920-luvulla - raidat ja pilkut muodissa

Helsingin yliopiston kansatieteen professorin Katriina Siivosen mukaan ilmapallot, serpentiini, naamarit ja vappuhuiskat ovat tulleet vapunviettoon markkinaperinteestä.

- Vapunvietto tuli korvaamaan entisiä markkinahuveja, kun markkinoiden merkitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa väheni.

Vappupalloja narussa
Yle

- Markkinoilla on ollut myynnissä kaikenlaista markkinarihkamaa. On varmasti vaihdellut aikojen kuluessa, mitä milloinkin on myyty, mutta huvittelu liittyi markkinoilla käymiseen, Katriina Siivonen kertoo.

Lelumuseo Hevosenkengästä kerrotaan, että ensimmäisen kerran ilmapalloja myytiin Helsingissä todennäköisesti keväällä 1903. Silloin ilmapallot tuotiin Saksasta. Jo aiemmin ilmapalloja oli mahdollisesti myyty Viipurissa. Ilmapallot yleistyivät 1920-luvulla, jolloin muodissa olivat värikkäät raita- ja pilkkupallot. Pitkulaiset makkarailmapallotkin tulivat tuolloin myyntiin. Foliopalloihin siirryttiin 1980-luvulla.

Manta houkutteli alusta asti lakittajia

Helsinkiläisten vapunviettoon kuuluva Manta-patsaan lakitus juontaa juurensa 1900-luvun alkuun. Helsingin kaupungin taidemuseon julkaiseman Havis Amanda - Mon Amour 100 vuotta -julkaisun mukaan Manta sai lakin ensimmäistä kertaa päähänsä luultavasti heti patsaan paljastusta seuranneena keväänä, vuonna 1909. Aluksi alaston naispatsas houkutteli lakittajia satunnaisesti, ja vasta myöhemmin siitä tuli jokavappuinen tapa.

Vuonna 1951 Manta lakitettiin ensimmäistä kertaa poliisin virallisella luvalla, jolloin patsas sai lakin lisäksi vappusuukon. Lakitus hoidettiin pitkään keskiyöllä, mutta 1970-luvulla juhlinta alkoi kääntyä niin rajuksi, että perinne siirrettiin iltakuuteen.

Helsingin yliopiston kansatieteen professori Katriina Siivonen kertoo, että monet juhlatavat saavat alkunsa spontaanisti, juuri niin kuin lakitus.

- Yksi kulttuurin piirre on, että spontaanisti syntyy asioita, jotka voivat juurtua. Tavat eivät välttämättä ole alunperin harkittuja juhlamenoja.