Keikoilla käynnit vähentyneet - älypuhelin kiinnostaa nuoria enemmän kuin rock-klubit

Suomalaiset käyvät keikoilla huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Yhtenä syynä on taloudellisesti epävarma tilanne. Elävä musiikki ei kiinnosta etenkään nuoria, vaikka tarjontaa on erittäin paljon.

musiikki
Kaija Koo keikalla Tavastialla huhtikuussa 2014.
Yle

Turun ja Tampereen Klubeilla tarjonta on populaarimusiikkia laidasta laitaan. Keikoilla on riittänyt väkeä, mutta pientä notkahdusta kävijämäärissä on havaittu.

- Vielä muutama vuosi sitten aktiivikävijät kävivät pari kolme kertaa viikossa. Nyt se on tippunut noin yhteen kertaan viikossa, kertoo ohjelmapäällikkö Tero Viikari.

Keikkoja järjestetään Suomessa enemmän kuin koskaan. Helsingissä on jopa ylitarjontaa.

- On päiviä jolloin on vaan liikaa keikkoja. Kaikille ei riitä sitä maksimaalista yleisöä, jos samana iltana on viisi ison bändin keikkaa, sanoo keikkajärjestäjä Feniks Willamo Fullsteamista.

Teoston mukaan keikkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Kun vuonna 2012 elävän musiikin tapahtumia oli 56 000 kappaletta, viime vuonna niitä oli jo 59 000.

Ohjelmatoimistojen mukaan yleisömäärät ovat kuitenkin kääntyneet jyrkkään laskuun.

- Kävijämäärät ovat tipahtaneet parin viime vuoden aikana 20 prosenttia, kertoo Marko Nuutinen Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:stä.

Nuoria ei rock-klubeilla näy

Aktiivisimpia keikoilla kävijöitä ovat kolme-nelikymppiset, selviää Teoston viime vuonna tekemästä kyselystä. Yllättävää on, että 15-25-vuotiaita nuoria ei enää kiinnosta lähteä keikoille. Jopa yli 65-vuotiaat käyvät ahkerammin kuuntelemassa elävää musiikkia.

Keikoilla kuukausittain käyvät ikäryhmitäin.
Yle Uutisgrafiikka

Nuorten kato on nähty Elävän musiikin yhdistyksissä eri puolilla Suomea. Näin on käynyt myös Helsingin Nosturissa.

- Kun viisi vuotta sitten Nosturin yleisöstä kolmasosa oli alaikäisiä, nyt heitä on enää viidesosa, kertoo ohjelmapäällikkö Eeka Mäkynen.

Mäkysen mukaan nuoret saattavat kansoittaa esimerkiksi elektronisen tanssimusiikin Weekend-festivaalin, mutta perinteiselle rock-klubille he eivät tule, vaikka esiintyjät olisivat samoja.

Yhtenä syynä on se, että nuoret kuluttavat musiikkinsa muilla tavoin.

- Livekeikkojen kilpailijoina ovat älypuhelimet ja internet. Nuoriso kuuntelee musiikin sieltä, sanoo Marko Nuutinen Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:stä.

Musiikkiala onkin aloittanut Kaveri mukaan -kampanjan (siirryt toiseen palveluun), jolla nuoria houkutellaan elävän musiikin pariin tarjoamalla kaksi lippua yhden hinnalla.

Keikkakukkaron nyörit tiukemmalla

Keikoilla käyntiä on vähentänyt etenkin talouden taantuma.

- Ihmiset ostavat keikkalippuja paljon varovaisemmin, myöhemmin ja viime tingassa. Ihmiset ovat varovaisempia rahan kanssa, sanoo keikkamyyjä Feniks Willamo Fullsteamista.

Monet keikkamyyjät nostavat esiin myös valtion alkoholilainsäädännön. Heidän mukaansa Viron viinaralli on vähentänyt ravintolapalveluiden käyttöä, mikä näkyy keikkojen menekkinä.

- Live-esiintymisiä ravintoloissa karsitaan, koska ei ole asiakkaita niin paljoa, sanoo Marko Nuutinen Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:stä.

Livemusiikkibisneksessä toimivia huolettavat myös suunnitelmat tiukentaa ravintoloiden jatkoaikoja. Toteutuessaan moni elävää musiikkia tarjoava paikka saattaisi joutua laittamaan lipun luukulle.