Hyttysten määrään vaikuttaa vuoden sää – ennustuksia vaikea tehdä

Suurin osa hyttysistä on liikkeellä kesäkuussa. Lintuhyttysiä lentelee jo nyt. Suurin osa Suomen hyttysistä ei ole kiinnostunut ihmisistä.

luonto
Hyttynen.
Jari Flinck / Yle

Lämpimät ja aurinkoiset kevätpäivät ovat houkutelleet liikkeelle hyttysiä. Lentelijät ovat lintuhyttysiä, jotka eivät ole yhtä kiinnostuneita ihmisistä, kuin eräät toiset hyttyslajit, valottaa hyönteistutkija, intendentti Marko Mutanen Oulun yliopistosta.

Mutasen mukaan lintuhyttysten aikainen liikehdintä on tavanomaista. Ne talvehtivat aikuisina ja lähtevät liikkeelle talvilevostaan, kun on lämmintä ja valoisaa. Yleensä niiden vaatimat olosuhteet koittavat vasta toukokuussa. Lintuhyttyset ovat nyt liikkeellä paritellakseen. Munintaan energiaa tarvitsevat lintuhyttysnaaraat imevät verta enimmäkseen linnuista. Hyttyskoiraat puolestaan elävät muun muassa medellä.

Hyttyset talvehtivat tietyssä kehitysvaiheessa: aikuisena, kotelona, toukkana tai munana. Suurin osa niistä viettää talven muussa muodossa kuin aikuisena. Esimerkiksi ihmisveren perässä lentävät metsä- ja korpihyttyset talvehtivat toukkana tai munana.

Ihmisten ja eläinten kannalta pahin hyttystilanne on yleensä kesäkuussa, sillä silloin ovat liikkeellä hyttysten massalajit.

– Viime vuonna helteitä oli jo toukokuussa, joten silloin olivat liikkeellä hyttysetkin, Mutanen muistuttaa.

Suomessa elää 40 hyttyslajia. Suurinta osaa niistä eivät ihmiset kiinnosta: kymmenen lajin edustajat pyrkivät ihmisveren äärelle. Viiden lajin tiedetään voivan olla erityisen ärhäköitä.

Keväiset lätäköt kertovat osan hyttysten elämästä

Kevät on ollut monin paikoin kuiva, mutta kesän hyttysmäärien ennustaminen kevään sään perusteella on mahdotonta. Esimerkiksi lätäköiden määrä keväällä paljastaa osatotuuden hyttysten elämästä. Seisova vesi on hyttysille elinympäristö. Naaraat munivat munansa vesiin loppukesällä. Munista kehittyy seuraavana keväänä tai kesänä toukkia ja niistä kotelovaiheen jälkeen aikuisia hyttysiä.

– Hyttysten määrään vaikuttaa myös esimerkiksi viime vuoden sää, hyönteistutkija Mutanen muistuttaa.

On vaikea tietää, miten hyttyset ovat selvinneet menneestä talvesta ja paljonko niitä on ollut eri muodoissaan talvilevossa, Mutanen kuvailee ennustamisen vaikeutta. Ainakin teoriassa hyttysiä on sitä enemmän, mitä sateisempi kevät on. Käytännössä näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Ilmastonmuutos voi tuoda tullessaan sairauksia

Vielä runsaat sata vuotta sitten hyttyset levittivät Suomessa malariaa. Malariahyttynen talvehtii aikuisena ja sen on päästävä ruokailemaan talven aikana. Nykyasunnot ovat sille liian kuumia ja kuivia, jotta se voisi selviytyä Suomen talvesta, kertoo hyönteistutkija Marko Mutanen. Malaria tuskin Suomeen palaa, mutta hyttyset levittävät eri puolilla maapalloa muitakin sairauksia ja Suomen sairaustilanne voi muuttua ilmaston muuttuessa.

Nykyisin suomalaishyttyset levittävät aika ajoin jänisruttoa ja pogostantautia. Jänisruttotartunnoista puolet on oireettomia, huomautetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.