Aikainen muuttolintu kestää kylmää muttei ruoan puutetta

Aikainen lintu madon nappaa -ajatus ei aina päde, ainakaan jos kyse muuttolintujen varhaisesta saapumisesta Suomeen. Luontokuvaaja Jouni Ruuskasen mukaan liian aikainen muutto voi koitua linnun kohtaloksi.

luonto
Töyhtöhyyppä taivaalla.
Raine Martikainen

Muuttolinnut omaavat hienon sisäänrakennetun järjestelmän, joka saa ne lähtemään talvehtimisalueilta kohti pesimispaikkoja Suomessa. Vaikka kotiin palaavilla linnuilla ei ole käsitystä esimerkiksi Kainuun sääoloista, huomioivat ne muuten säätä aikataulussaan.

– Etelä-Suomen lumitilanne vaikuttaa siihen, millä tahdilla linnut jatkavat matkaansa Pohjois-Suomen pesimäalueille, kertoo kajaanilainen luontokuvaaja Jouni Ruuskanen.

Kymmeniä vuosia lintuja tarkkaillut ja kuvannut Ruuskasen kertoo usean vesilintu- ja kahlaajalajin saapuneen Kainuuseen jopa pari viikkoa tavallista aikaisemmin.

– Joku oli tehnyt havainnon jo haarapääskystäkin. Mutta tämä on joka keväinen ilmiö, että joku pääskynen saattaa tulla turhan aikaisin. Tällaiselle linnulle saattaa tulla noutaja.

Tämä on joka keväinen ilmiö, että joku pääskynen saattaa tulla turhan aikaisin. Tällaiselle linnulle saattaa tulla noutaja.

Jouni Ruuskanen

Kylmä sää ja yöpakkaset eivät välttämättä lintua tainnuta, vaan syynä ruoan puute.

– Linnut kyllä kestävät pikkupakkasen, mutta jos menee useampi päivä, ettei ilmassa ole lentäviä hyönteisiä niin sitten lintu kuolee.

Toiset linnut voivat palata jopa tulosuuntaan jos ruokaa ei ole tarpeeksi tarjolla.

– Osa linnuista muuttaa muutaman sata kilometriä hyvinkin nopeasti, jos tarve on. Muun muassa töyhtöhyyppä tulee useasti keväällä aikaisin, ja joutuu sitten palaamaan muutamia satoja kilometrejä.

Pulmusia.
Pulmunen.Raine Martikainen

Ruuskasella ja muilla luontokuvaajilla ja harrastajilla on omat vakiintunet paikkansa lintujen tarkkailuun. Aktiivisestakin seuraamisesta huolimatta osa muuttolinnuista jää näkemättä.

– Muun muassa pulmunen pääsi livahtamaan minulta ohi. Tavallisesti niitä näkee teiden varsilla, mutta tänä vuonna niiden muuttoaikana oli sulaa joka paikasta eikä niiden tarvinnut etsiä ruokaa teiden varsilta. Ne pääsivät menemään monelta lintuharrastajalta ohi tuonne Lappiin.

Nopea lumien sulaminen onkin Ruuskasen mukaan vaikuttanut siihen, ettei lintuja löydy tavalliseen tapaan normaaleilta kevätpaikoiltaan.

– Jäät ovat kuitenkin pysyneet ja vesilinnut saapuvat ensimmäisenä sinne, mistä jäät sulavat ja sieltä niitä myös etsitään, Ruuskanen kertoo.