Köyhyys koettelee lapsiperheitä – Pohjois-Karjalassa niukkuutta lähes joka viidennessä perheessä

Lapsiperheiden köyhyys on moninkertaistunut, vaikka yleinen tulotaso on noussut. Pahin tilanne on Pohjois-Karjalassa, jossa lähes joka viidennessä lapsiperheessä kamppaillaan niukkuuden kanssa.

Kotimaa
Kolikoita lompakossa
YLE Keski-Suomi

Köyhyys koettelee lapsia ja lapsiperheitä Suomessa edelleen. Lapsiperheiden köyhyys on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut, vaikka yleinen tulotaso on noussut.

Alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista noin 14 prosenttia eli pienituloisissa perheissä vuonna 2012, kun vuonna 1995 vastaava osuus oli kuusi prosenttia. Itä-Suomen maakunnissa tilanne on vielä koko maata heikompi.

Pahin tilanne on Pohjois-Karjalassa, jossa jo joka viidennessä lapsiperheessä kamppaillaan niukkuuden kanssa. Myös muissa Itä-Suomen maakunnissa osuudet ovat maan keskiarvoa suuremmat. Etelä-Savossa 15,6 prosenttia ja Pohjois-Savossa 15,2 prosenttia lapsista elää köyhissä perheissä.

– Jos ajatellaan, että lapsi elää Pohjanmaalla, niin suhteessa lapseen, joka elää Pohjois-Karjalassa, niin kyllä pohjoiskarjalaisella lapsella on kaksinkertainen riski päätyä elämään suhteellisesti katsottuna niukoissa oloissa. Niin suuri tämä ero on tällä hetkellä, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila kuvaa lasten hyvinvoinnissa havaittavissa olevaa kuilua.

Kauppila pitää lapsuuden taloudellista eriarvoistumista ja hyvinvoinnin repeämistä huolestuttavana asiana.

– Se on vähän jo perustuslainhengessä tuleva kysymys, että voimmeko me taata kaikille täällä sen perusturvan. Nyt näyttää kyllä että ei voida, Kauppila täräyttää.

Lapsiperheköyhyys uhkaa pitkittyä

Hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen lisäksi ongelmaksi on muodostumassa pitkittynyt lapsiperheköyhyys. Uhka juuttua toimeentulotuen varaan pitkäaikaisesti on tilastojen valossa kasvanut erityisesti yksinhuoltajilla.

Se on jo perustuslainhengessä tuleva kysymys, että voimmeko me taata kaikille perusturvan.

Tarja Kauppila

– Mä olen todella huolestunut tästä hiljaisesta signaalista, joka tulee nyt yksinhuoltajien kohdalta. Yksinhuoltajuus alkaa olla yhä tavallisempaa, niin tietysti siinä toki pohtii, että mitä kaikkea syrjään jäämistä siitä seuraa, jos se talouskin siinä tragediassa samalla romahtaa, Kauppila arvioi.

Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden yksinhuoltajatalouksien osuus on kolminkertaistunut kolmeen prosenttin vuodesta 1995. Euroopan tilastoviraston määritelmän mukaan pitkittyneesti pienituloinen henkilö on silloin, kun hän on kuulunut pienituloiseen talouteen tilastovuoden lisäksi kolmen edellisvuoden aikana vähintään kaksi kertaa.

EU-mittarin mukaan ihminen on köyhä, jos hänen tulonsa ovat 60 prosenttia keskimmäisen palkansaajan nettotulosta eli mediaanitulosta.

– Esimerkiksi vuoden 2012 osalta puhutaan sellaisesta tulotasosta, kun verotuksen jälkeen perheelle jää käytettävissä olevaa tuloa 1 170 euroa enintään kuukaudessa ja yleensä se sen alle. Summa on vaatimaton, Kauppila toteaa.

Lasten hyvinvointi lepää aikuisten harteilla

Kauppila muistuttaa aikuisten vastuusta tehdä kaikkensa kasvavien lasten ja nuorten eteen.

– Muistuttaisin siitä, että lapset eivät muodosta olennaisia äänestys- tai painostusryhmiä. Lasten asiat ovat meidän aikuisten hartioilla ja meidän on pystyttävä niihin vaikuttamaan. Erityisesti meidän itäsuomalaisten aikuisten pitää aktivoitua ja meidän täytyy omamme puolustaa ja tähän minä haluan ihmisiä kannustaa, Kauppila kannustaa.