Mikä muuttuu kalastuslaissa?

Nykyinen kalastuslaki on ollut voimassa jo yli 30 vuotta. Nyt lakia ollaan kovaa vauhtia uudistamassa, ja uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Laki on saanut pääosin hyväksyvän vastaanoton, mutta sen sisällöt herättävät myös kiihkeää keskustelua.

Kotimaa
Virveleitä veneessä.
Riku Kaminen / Yle

Ensi vuoden alussa voimaan tulevan lain tavoite on turvata elinvoimaiset kalakannat ja niiden käytön kestävyys.

Elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen Maa-ja metsätalousministeriöstä pitää hyvänä asiana sitä, että laissa pyritään nyt luomaan entistä selkeämpi järjestelmä kalakantojen hoidolle ja käytölle.

Hän ei kuitenkaan lähtisi rajoittamaan kalastusta, vaan vaikuttamaan ympäristön tilaan.

- Varmaan oltaisiin paremmin voitu hoitaa asioita menneinä vuosina, mutta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen säätelyn vaan vesien tila, puhtaus ja kalojen lisääntymisalueet. Paras lopputulos saavutetaan näissä asioissa yhteistyöllä, Lampinen sanoo A-studiolle.

Ympäristöministeri Ville Niinistö puolestaan ei ole täysin tyytyväinen lakiin. Niinistö kertoi eilen A-studiolle ihmettelevänsä muun muassa sitä, että kalastuslaki ei määrittele kalalajien alamittoja.

Alamitat herättävät keskustelua

Kalalajeille määritellyt alamitat huolestuttavat muitakin kuin ministeri Niinistöä. Kalojen puolestapuhujana tunnetuksi tullut näyttelijä Jasper Pääkkönen ihmettelee erityisesti alueellisille ELY-keskuksille annettua oikeutta myöntää poikkeuslupia asetusta pienempien kalojen pyytämiseen

- Tuntuu todella kummalliselta, että kalastuskunnat voivat hakea poikkeuslupapäätöksiä ELY-keskuksilta, että he saisivat pyytää alle 60-senttisiä lohia ja taimenia. Lohet ja taimenet eivät ole sukukypsiä kuin vasta yli 60-senttisinä. Se on täysin tutkittua tietoa. Pienempien kalastaminen ajaa nämä lajit sukupuuttoon, Pääkkönen sanoo.

Useiden kalalajien alamittoja nostettiin tämän vuoden alusta. Luonnonvesistä pyydetyn meritaimenen ja järvilohen alamitta on nyt 60 senttimetriä. Järvitaimenen uusi alamitta on 60 senttiä ja 50 senttiä Napapiirin pohjoispuolella.

Porilainen ammattikalastaja Heikki Salokangas ei näe alamittojen nostoa pelkästään hyvänä toimenpiteenä. Esimerkiksi hän nostaa meritaimenen, joka Salokankaan mukaan on Porin seuduilla 90-prosenttisesti istutettua velvoitekalaa.

- Meritaimenen kaupallinen arvo on ollut siinä, että se oli luonnosta saatava kuluttajaystävällisen kokoinen kala. Sen arvo ei meille kalastajille nouse, vaikka sen koko kasvaa, kun on haluttua ostaa sitä vähän pienempää kalaa, Salokangas sanoo.

Ammattikalastaja ihmettelee myös vapaa-ajankalastajille annettavaa viiden kilon myyntioikeutta.

- Miksi vapaa-ajankalastajalla pitää olla oikeus myydä saalistaan? Lainsäädäntö yleensä lähtee siitä, että jos myy, on kyse kaupallisesta kalastuksesta, Salokangas hämmästelee.

A-studio käsittelee uutta kalastuslakia perjantaina 25.4. klo 21. Vieraana ympäristöministeri Ville Niinistö, vapaa-ajan kalastaja Jasper Pääkkönen, Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ammattikalastaja Heikki Salokangas. Osallistu keskusteluun Facebookissa ja Twitterissä: #yleastudio.